Hääperinne kielii ajan henkeä ja tapoja

Seinäjoen Kivinavetassa on esillä hääperinnettä sadan vuoden ajalta. Samalla maakuntamuseolle kerätään lisää tietoa pohjalaisista häistä.

Muun muassa häävaatteet ja kukat kielivät ajan hengestä. Morsiamen tumma puku muuttui valkoiseksi laajemmin vasta 1900-luvun alkupuolella. Kuva: Mari Latva-Karjanmaa/YLE

Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo on avannut Seinäjoen Kivinavettaan hääperinnenäyttelyn.

Tahdon-näyttelyssä on esillä keskisuomalaista ja pohjalaista hääperinnettä runsaan sadan vuoden ajalta. Länsi-Suomessa häitä on juhlittu Itä-Suomea mahtipontisemmin.

- Idässä on vietetty sukuhäitä, kun taas lännelle on tyypillistä kylähääperinne, kertoo näyttelyn kokoaja, amanuenssi Johanna Junno.

Kruunuhäät kuvastavat hyvin pohjalaisia mahtihäitä.

Morsiussaunassa kunnon selkäpesu

Tahdon-näyttelystä käy selville, että häitä edeltävät polttarit eivät ole yksinomaan nykyajan ilmiö. Jo vuosikymmeniä sitten morsiussaunoissa nuoret naiset, ystävät ja tuttavat saunottivat morsiamen. Selkä pestiin suolalla ja ruisjauholla, jonka jälkeen tietysti vihdottiin päälle!

Häiden ruokatarjoilujen yksittäinen erikoisuus on ennen ollut riisipuuro. Tosin riisi korvattiin usein ohralla, ja näin Suomessa tarjottiin ohrapuuroa juhlavana hääruokana.

Lisää häätietoa kokoelmiin

Tahdon-näyttely koostuu Keski-Suomen kiertonäyttelystä. Hääperinteestä kerrotaan kuvapaneeleilla. Etelä-Pohjanmaan maakuntamuseo täydentää keskisuomalaisten näyttelyä omalla hääaineistollaan. Yllättäen museon kokoelmista löytyi vain niukasti pohjalaista häätietoutta ja -materiaalia. Nyt tietoa, vaatteita ja esineitä aiotaan hankkia lisää.

- Työ aloitetaan kyselyllä pohjalaisten häätarinoista. Tietoa halutaan yhtä hyvin vuosikymmenien takaisista häätavoista kuin pari vuotta sitten vietetyistä häistä, muistuttaa museotoimenjohtaja Susanna Tyrväinen.