Festareiden syvin olemus löytyy mutalammikosta

Festareille lähteminen vapauttaa toimitusjohtajankin elämään uudelleen hippinuoruuttaan, sanoo festivaalimuistoja kerännyt kirjailija. Suomalaisten festaritarinoita kerätään nyt kesäeepokseksi.

Kuva: Yle / Mari Latva-Karjanmaa

Suomalaisten festivaalimuistoja kerätään nyt kansien väliin. Festarikalevalaan on tarkoitus dokumentoida festarikulttuuriperintöä 70-luvulta tähän päivään. Verkossa kerätyissä tarinoissa korostuvat erityisesti leiriytymisen lumo ja rakastuminen.

Suomalaiset festivaalikävijät ovat ottaneet ajatuksen Festarikalevalasta omakseen, ja projektin verkkosivuilla on käyty ahkerasti muistelemassa omia kesäreissuja.

Yksi tarinoiden kerääjistä on tamperelaisen Roisto-osakeyhtiön taiteellinen johtaja Mikko Karppi. Hänen mukaansa suomalainen festarikulttuuri on syvälle juurtunut ja melko muuttumaton.

- Eri aikakausien festivaalimuistot eivät juuri erotu toisistaan. Tarinoiden perusteella tuntuu, että festareille lähteminen on nuorille jonkinlainen aikuistumisriitti. Ehkä kyse on myös ujon ja hillityn suomalaisen pakopaikasta; festareilla toimitusjohtajakin voi elää hippinuoruuttaan uudelleen.

"Festareilla toimitusjohtajakin voi elää hippinuoruuttaan uudelleen."

Mikko Karppi

Rock, rauha ja rakkaus - edelleen

Festivaalit itsessään ovat muuttuneet aikojen saatossa. Mutaisista Keimolan ajoista on tultu Flowhun, jossa ruokaa tarjoillaan posliiniastioilta. Festareiden perusolemus on silti Karpin mukaan ennallaan.

- Ytimessä ovat edelleen rock, rauha ja rakkaus, riippumatta siitä tarjoillaanko paellaa ja nakkeja kojusta vai majoitutaanko hotelliin. Festareilla jokainen löytää sisältään pienen hipin.

Festarikalevalan tarinoita kerätään Lönnrotin tapaan pitkin maata. Tuohivirsujen sijaan keräysapuna toimii nyt kuitenkin internet, jonka kautta muistojaan ehtii vielä tovin jakaa.

Teltta-alueella parhaat bileet

Kirja julkaistaan toukokuussa, ja se sisältää muisteluita yhdeksässä eri kategoriassa.

- Alkuun näytti siltä, että rakastumistarinoita tulee enemmän kuin muita. Nyt projekti on loppusuoralla, ja päällimmäiseksi ovat nousseet leiriytymiseen ja matkustamiseen liittyvät muistot. Festarit tuntuvat olleen suomalaisille tekosyy lähteä tien päälle. Parhaat bileet ovat perinteisesti teltta-alueella, ja festareiden syvin olemus löytyy mutalammikoista.

Suomalainen festarikokemus tiivistyy Mikko Karpin mielestä esimerkiksi eräässä lyhyessä tarinassa, jonka kirjoittaja kertoi leiriytyvänsä festareilla aina vanhemmiltaan ennakkoperintönä saamassaan teltassa.

- Vanhempien mukaan tämä kertoja oli itse saanut alkunsa juuri kyseisessä teltassa. Tässä muutaman lauseen festaritarinassa tiivistyvät sekä sukupolvien jatkuvuus että leiriytymisen lumo, Karppi hymyilee.

Festarikalevala-sivustolle voi käydä kirjoittamassa oman muistonsa vielä tämän viikon ajan. Viikon paras palautumistarina palkitaan Ilosaarirockin lipuilla.