Yhteistyö on suurteollisuusalueen valtti

Ainutlaatuinen kemian osaamiskeskittymä Kokkolassa pysyy yhteistyöllä ja osaamisella kilpailukykyisenä globaaleilla markkinoilla. Yksi taikasanoista on myös tehokkuus, sen on olotuttava teollisuuden mukaan koko yhteiskuntaan.

kilpailukyky
Kokkolan suurteollisuusalueen maamerkki Port Tower.
Yle / Aki Kopsala

Pohjoismaiden suurin epäorgaanisen kemian keskus on pitkäjänteisen työn tulosta.

Puolta vuosisataa juhlivan suurteollisuusalueen yritykset tekevät kokkolalaisten mukaan poikkeuksellisen tiivistä yhteistyötä. Alueen yritysrakenteen pirstaloiduttua alueen yritykset olivat jo ajautumassa erilleen kunnes viime vuosikymmenen puolivälissä perustettu suurteollisuusalueyhdistys kokosi alueen rivit.

- Aikoinaan täällä olivat vain Kemira ja Outokumpu. Ne hoitivat asiat keskenään. Nyt alueella on 60 yritystä, ne tarvitsivat yhteisen foorumin, sanoo KIP Servicen toimitusjohtaja Olli-Matti Airiola.

Kokkola Industrial Parkin siipien suojassa yritykset ovat markkinoineet yhdessä aluetta sekä kehittäneet muun muassa alueen turvallisuutta ja infrastruktuuria. Myös ympäristöasioissa kertyneen tiedon jakaminen korostuu.

- Tämä on erinomainen esimerkki siitä, kuinka voimavaroja kohdistamalla ja kokoamalla voidaan saada syntymään todella merkittäviä teollisia tuloksia, kehuu teollisuusalueen juhlaseminaarissa vieraillut Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.

Osaamiskeskukset luovat synergiaetuja

Kemian alan yritysten keskittyminen samaan paikkaan paitsi vahvistaa alueen osaamista, tehostaa raaka-aineiden käyttöä. Toisen tehtaan sivutuote on toisen yrityksen pääraaka-aine. Kokkolan suurteollisuusalueen yritykset ovat vahvasti kytköksissä toisiinsa.

- Täytyy kiittää 60-luvun ratkaisuja jolloin alueelle rakennettiin. Se mahdollistaa synergiaetuja kemikaalien käytössä, maankäytössä ja monenlaisessa yhteistyössä, sanoo Boliden Kokkolan toimitusjohtaja Jarmo Herronen.

- Suomen strategian täytyy olla jatkossakin osaamiseen perustuvaa. Silloin tullaan siihen, että voimavarojen yhdistämisellä ja kokoamisella voidaan päästä siihen osaamisen määrään ja laatuun, jota globaali kilpailu edellyttää, sanoo EK:n toimitusjohtaja Mikko Pukkinen.

Korkeampi työvoimakustannus korvataan tehokkuudella

Kuntasektorin tehokkuuskin vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn

Jarmo Herronen

Boliden Kokkolan toimitusjohtaja Jarmo Herronen painottaa tehokkuuden merkitystä enemmän kuin palkkakustannuksia. Tehokkuuden pitää ulottua koko yhteiskuntaan.

- Teollisuus ja suomalainen työ kustantavat viime kädessä myös kuntapalvelut. Kuntasektorin tehokkuuskin vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn, muistuttaa Herronen.

Vaikka Kokkolan eri tehtaiden markkinat ja raaka-aineet ovat usein toisella puolella maailmaa, Pukkinen uskoo vielä suomalaisen perusteollisuuden asemaan.

- Nyt on jo nähty se, että pelkällä tutkimuksella ja kehityksellä ei pärjätä, vaan tarvitaan sen tueksi teollinen kivijalka. Siinä suhteessa uskon, että Suomella on hyvät menestyksen edellytykset kunhan vain osaamme toimia viisaasti.

Viisaasti toimiminen vaatisi EK:n mukaan nyt muun muassa sitä, että teollisuuden kilpailukyvystä huolehdittaisiin. Esimerkiksi tuleviin ympäristökustannuksiin kaivettaisiin kompensaatioita.