Suomenkielisen kirjan historia sarjakuvana

Suomenkielinen kirjallisuus on kasvanut verraten lyhyessä ajassa nimellisistä painosluvuista valtaviin mittasuhteisiin.

kulttuuri

Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan juhlavuoden kunniaksi rakennettu kiertonäyttely kertoo kirjan tulemisesta suomalaisiin koteihin. Näyttely esittelee sarjakuvan keinoin suomenkielisen kirjan kohokohtia lähes 500 vuoden ajalta.

Näyttely esittelee sarjakuvan keinoin suomenkielisen kirjan kohokohtia lähes 500 vuoden ajalta.

- Kirja on varsin vaikea näyttelyesine, toteaa Suomen kirjainstituutin toiminnanjohtaja Leena Ahonen.

- Kirja vitriinissä kiinnostaa harvoja eikä hevin herätä tuntemuksia. Niinpä päätimme tehdä näyttelyn sarjakuvan muotoon.

Kirjan ilmestyminen ihmisten koteihin on riippuvainen monesta asiasta: mikä on ollut valtiollinen tilanne, onko sota-aika, nälänhätä, ollaanko oltu osa Ruotsia tai Venäjää, mikä on ollut suomenkielisen kirjan osa?

Ensimmäinen painettu suomenkielinen kirja oli Mikael Agricolan abckiria vuonna 1543. - Voidaan arvella, että suomenkielisiä on ollut silloin noin 100 000, ja vasta 1880-luvulla suomenkielisiä kirjoja painettiin enemmän kuin ruotsinkielisiä, kertoo Leena Ahonen. Kirja kotona ja kylillä -näyttely tarkastelee, miten kirja on tullut suomaliseen kotiin, ei niinkään kartanoihin ja sivistyneistön kirjahyllyyn, niistä on tehty tutkimuksia ja tietoa on paljon. Nyt ollaan kiinnostuneita tavallisesta kansasta, ja se tieto ei ollutkaan niin helposti saatavilla. Vanhat perunkirjat antoivat vinkkejä kotikirjastoista. Esimerkiksi Torniossa vuosien 1666 - 1800 pesänselvityksissä on noin 60 prosentilla mainintoja kirjoista - pesänselvityksiä on yhteensä 226. 1700-luvulla kuolut torniolainen piika Anna Koppari jätti jälkeensä kaksi kirjaa: Finsk psalmbok ja Ervast Skriftbok, rukouskirjoja molemmat. Myös kirjallisuus antaa vinkkejä 1800-luvun kotikirjastojen sisällöstä: - Hiiteen lukkarit ja papit, lukukinkerit ja kirjat ja nimismiehet paperipakkoininensa! Mailman kiusanhenkiä kaikki! Mainitsin kirjat, mutta silloin en juuri tarkoittanut pipliaa, virsikirjaa, katkismusta ja aapista enkä myöskään huutavan ääntä korvessa- se hirvittävä kirja- niitä en nyt tarkoittanut. Juhanin repliikissä Aleksis Kiven Seitsemässä veljeksessä tulee jo kattavasti esille, mitä kirjoja rahvas 1800-luvulla tunsi ja omisti: katekismus, Raamattu, Huutawan Ääni Korwessa, Totisesta kristillisyydestä ja Uskon harjoitus autuuteen kuuluivat tyypilliseen rahvaan niukkaan kotikirjastoon. Kirja kotona ja kylillä -näyttelyn on piirtänyt turkulainen sarjakuvataitelija Mika Lietzén ja käsikirjoittanut professori Jukka Sarjala. Suomen kirjakielen isä Mikael Agricola tarpoo sarjakuvaruuduissa halki historian käännekohtien, ja tapaa suomalaisia kirjallisia vaikuttajia Lönnrotista, Ahoon, Kiveen ja Canthiin. Niin vaihtuu pelto tehtaaksi, vapaa-aika lisääntyy, tulevat kirjakaupat, hankitaan kirjahylly olohuoneeseen, luetaan enemmän. Olympialaiset kansainvälistävät Suomen. Tuolla istuu junassa Helle Kannila. Jaa, kukas hän oli? No, kirjastolaitoksen perustaja. Agricola päätyy 1960-luvulla vanhan ylioppilastalon portaille Helsingissä ja ihmettelee miten tylsää aikaa sodanjälkeisessä Suomessa vietettiin kun Kekkonen valittiin kaudesta toiseen presidentiksi ja Hannu Salaman Juhannustansseistakin nousi jumalanpilkkasyyte. Agricolan takana laulavat beatnikit Times they're a changing. Lopulta sarjakuvaruutuihin ilmestyvät Kari Hotakainen ja Heli Laaksonen. Kah, murre on noussut arvoonsa lähes viidensadan vuoden jälkeen, pohtii Agricola ja ajautuu puistoon, jonka penkillä lojuu kirja. Antaa Leena Aaltosen kertoa loppu. - Book crossing on vielä ulkomailla enemmän muotia kuin meillä. Joku lukee kirjan, kirjoittaa sen etulehdelle oman kommenttinsa siitä ja jättää sen kahvilaan tai puistopenkille jonkun luettavaksi. Sitten joku kolmas lukee sen, kirjoittaa oman kommenttinsa ja jättää sen seuraavalle satunnaiselle lukijalle. Näin kirjan kiertokulku jatkuu. Leena Ahonen on itsekin törmännyt book crossingiin. Kemin rautaiteaseman kahvilassa lojui pokkari johon joku oli kirjoittanut kommenttinsa. Ahosta ei kyseinen kirja kiinnostanut. Hän jätti sen seuraavan kulkijan löydettäväksi. Kirja kotona ja kylillä -kiertonäyttely leviää kymmenille paikkakunnille ympäri Suomen.

Suomen kirjakielen isän Mikael Agricolan kuolemasta on tänä vuonna kulunut 450 vuotta.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset