Kerjäläisooppera ottaa kantaa markkinatalouteen

Bertolt Brechtin ja Kurt Weillin musiikkinäytelmä Kerjäläisooppera kantaesitettiin Berliinissä vuonna 1928. Lontoon alamaailmaan sijoittuva musikaali oli myrskyisä menestys. Nyt näytelmä palaa Suomessa ohjelmistoon Helsingin kaupunginteatterissa Kari Heiskasen ohjaamana.

kulttuuri

Kerjäläisoopperan alamaailma toimii vain ponnahduslautana sille kritiikille mihin tämän päivän näytelmien tulisi osua, Heiskanen sanoo.

- Tarkoitan tällä globaalia maailmantaloutta jossa valuuttoja siirrellään pörsseissä ja spekuloidaan.

Ohjaajan mukaan oikea raha ei liiku. Rahavirrat saadaan pakenemaan nappia painamalla, jos niin halutaan.

- Tämä kaikki tapahtuu vain siksi, että itse voitaisiin kerätä maksimaalisia voittoja. Voittoja on synnyttävä aivan jumalattomasti, vähempi ei riitä, Heiskanen toteaa.

Brechtin oppi vieraannuttamisesta elää edelleen vahvasti Kerjäläisoopperan tarina kerrotaan 1920-luvun Lontoon kerjäläisten ja gangstereiden avulla. - Kuten Brecht sanoi, tämä on vieraannuttamisen ensimmäinen aste. Viedään tapahtumat tarpeeksi kauas, jotta katsoja pystyy näkemään tarinan yhteydet nykypäivään. Kerjäläisoopperan ensi-ilta oli vuonna 1928 Berliinissä. Jo seuraavan vuoden syyskaudella se esitettiin Svenska Teaternissa Helsingissä ja sitten Suomen Kansallisteatterissa. Tuolloin ei vielä tunnettu Brechtin ajatuksia vieraannuttamisesta, jossa yleisön halutaan pelkän tapahtumiin eläytymisen ohella arvioivan sanottua. Sittemmin näytelmän yhteiskunnallinen satiiri hämärrettiin, ja sitä esitettiin jonkinlaisena romanttisena gangsteriballadina. Brechtin nousu osui yhteiskunnalliseen murrokseen 1960-luvulla Bertolt Brecht oli elinvuosinaan muutenkin Suomessa huonosti tunnettu ja esitetty. 1960-luvun lopulla alkoivat kuitenkin teattereissa puhaltaa uudet yhteiskunnalliset tuulet. Puvustaja Maija Pekkanen on luonut Helsingin kaupunginteatterissa ensi-iltansa saavan Kerjäläisoopperan puvustuksen. Sama produktio oli myös hänen ensimmäisiä töitään 38 vuotta sitten Kuopion yhteisteatterissa. - Se oli ajan hengen mukainen. Ohjaaja tuli DDR:stä. Puvustus, lavastus ja esitystyyli oli määrätty. Ne oli valmiiksi kirjoitettu mallikirjaan. Sen mukaan sitten toteutimme esityksen. Pekkanen muistaa, että Helsingin Sanomien kriitikko Sole Uexkull matkusti varta vasten Kuopioon ja totesi kritiikissään, että toteutus oli jäykkä ja kuivahko. Visuaalinen ilme tehtiin kierrättämällä

Kari Heiskasen ohjauksessa ei olla menty mallikirjan mukaan, sanoo Maija Pekkanen. Esityksen tekeminen alkoi hänen mukaansa visuaalisesta nollapisteestä, jonka ympärille esitys on rakentunut harjoitusten myötä.

- Olen kaivanut vanhoja puvustuksiani kaupunginteatterin puvustamosta. Olemme löytäneet myös vanhoja Kari Heiskasen ohjausten puvustuksia. Niistä on rakentunut aivan oma maailmansa tähän Kerjäläisoopperaan.

Samalla tavalla lavastaja Katariina Kirjavainen on kaivanut vanhoja lavasteiden rippeitä suuren näyttämön pelkistettyyn näyttämökuvaan.

- Yleensä lavasteet elävät vain oman esityksensä ajan ja päätyvät sitten roskalavalle. Onnistuin kuitenin löytämään yhtä ja toista pientä, mitä voitiin kierrättää tähän esitykseen.

Kerjäläisoopperan musiikin johtaa englantilainen kapellimestari Nick Davies. Esityksen ensi-ilta on Helsingin kaupunginteatterissa torstaina ensi viikon torstaina.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset