1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

Uusi ihminen kertoo Ruotsin pakkosteriloinneista

Ruotsissa työskentelevä suomalaisohjaaja Klaus Härö jatkaa lähihistoriaan sijoittuvien elokuviensa sarjaa. Uusi ihminen -elokuva sijoittuu Ruotsin historian vaiheisiin, jolloin rotuhygienisten ajatusten siivittämänä haluttiin rakentaa uutta ihmistä ja parempaa yhteiskuntaa.

Klaus Härön ohjaama Uusi ihminen kertoo nuorten naisten työkodista, jonne köyhiä ja kipeitä naisia sijoitettiin Ruotsissa 1950-luvulla. Näin he eivät olleet vaarana tai rasitteena yhteiskunnalle.

Ainoa tie vapauteen oli hillitty käytös ja suostumus pakkosterilisaatioon.

Ruotsissa steriloitiin vuosien 1935 - 1970 aikana yli 30 000 ihmistä, valtaosa heistä tyttöjä. Sterilisoiduiksi joutuivat muun muassa vammaiset, mielisairaat ja köyhät. Sterilointia ei pidetty rodunjalostuksena vaan paremman yhteiskunnan rakentamisena. Elokuvan tarina perustuu käsikirjoittaja Kjell Sundstedtin äidin ja sisarusten kohtaloon. Historiasta oppii olemaan varuillaan - Ihminen oppii hyvin harvoin mitään historiasta. Silti on syytä yksilönä esittää itsellemme kysymys, että mitä me voimme tästä oppia, sanoo Klaus Härö. - On falskia ajatella menneitä aikoja ja ihmiskohtaloita ja kuvitella, että ihmiset olivat silloin tyhmempiä tai erilaisia, hän jatkaa. Ohjaajan mukaan emme ehkä tunne koko ihmiskunnan historiaa, mutta lähihistorian tunnemme paremmin. - Koska nykyajassa on tendenssejä jotka muistuttavat 1930-luvun tapahtumia, niin meidän pitäisi tarttua niihin ajoissa ja varoa, että emme uppoa samaan suohon toista tai kolmatta kertaa. Näyttelijöille oma lähihistoria oli tuntematonta

Elokuvan päähenkilöä, nuorta Gertrudea, näytellyt Julia Högberg kertoo kauhistuneensa, kun hänelle selvisivät nämä tapahtumat Ruotsin historiasta.

Hänestä onkin tärkeää, ettei Gertrude etäänny vain menneisyyden hahmoksi.

- Kuten elokuvassakin, on tytöille edelleen olemassa hyvin voimakkaita normituksia siitä millaisia heidän tulisi olla, sanoo Högberg.

- Nykyisin ei tietysti pakkosterilisoida, mutta tytöt leimataan hyvin helposti huoriksi, jos he eivät sovi normiin.

On aina vain enemmän kuvia siitä, millainen ihmisen pitäisi olla ollakseen hyvä tyttö tai todellinen nainen, Högberg toteaa.