Koe uusi yle.fi

Väkivalta on lisääntynyt lööpeissä

Iltapäivälehtien lööpit ovat muuttuneet väkivaltaisemmiksi. Väkivaltaotsikoiden määrä on kasvanut ja otsikot kertovat aiempaa enemmän henkirikoksista.

Kotimaa

Tiedot käyvät ilmi Hanna Syrjälän Tampereen yliopistolle tekemästä tutkimuksesta, jonka aineistona oli kaikkiaan lähes 5 000 Ilta-Sanomien ja Iltalehden lööppiä vuosina 1985-2006. Väkivaltaotsikoiden määrä lähes kaksinkertaistui lööpeissä 1990-luvun puolivälin ja vuosien 2005 - 2006 välillä, mutta osuus otsikoiden kokonaismäärästä kasvoi kuitenkin vain vähän, sillä lööpeissä on alettu julkaista aiempaa useampia otsikoita. Väkivaltaan liittyvien otsikoiden osuus koko aineistossa on 15 prosenttia. Ennen 2000-lukua suurin osa lööppien väkivaltaotsikoista kertoi yleisestä väkivallasta, esimerkiksi pahoinpitelyistä, puukotuksista tai tappeluista, mutta 2000-luvun alussa henkirikoksista kertominen kuitenkin yleistyi. Vuosina 2005 - 2006 lööppien väkivaltaotsikoista lähes puolet kertoi henkirikoksista. Vielä 1990-luvulla väkivalta saatettiin lööpeissä esittää pitkälti ulkopuolisena pahana, mutta 2000-luvulla väkivalta on tunkeutunut kotiin ja arkeen. Lööpit ovat kertoneet aiempaa useammin esimerkiksi perhesurmista. Lisäksi väkivallan uhreja ja tekijöitä on nimetty isiksi ja äideiksi, vaikka väkivalta ei liity heidän perhesuhteisiinsa. Lehdissä eroja Ilta-Sanomat ja Iltalehti suosivat väkivaltaotsikoita eri aikoina, mutta nykyään lehdet muistuttavat entistä enemmän toisiaan. Tutkimuksen mukaan Iltalehdessä oli 1990-luvun puolivälissä enemmän väkivaltaa kuin Ilta-Sanomissa. Iltalehti kuitenkin vähensi väkivallan esittämistä 2000-luvun alussa, Ilta-Sanomat taas lisäsi tuntuvasti. Sen jälkeen lehdet kuitenkin alkoivat samankaltaistua, ja vuosina 2005 - 2006 kummassakin lehdessä oli väkivaltaa suhteellisen paljon. Tutkija näkeekin, että väkivallan esittämisen määrää selittävät pikemminkin lehtien linjaukset ja uutisarvostukset kuin vaihtelut väkivaltaisten tapahtumien määrässä tai laadussa. Ilta-Sanomat näyttää myös päättäneen vuonna 2006, että isä- ja äiti-sanoja ei enää käytetä lööppien henkirikosotsikoissa. Aiheet ylipäätään viihteellistyneet Tutkimuksessa selvitettiin myös yleisemmin lööppien aiheita ja niiden mahdollista muutosta. Yleisimmät aiheet olivat rikokset, ihmissuhteet ja omat mainokset. Aiheet viihteellistyivät tarkastellun jakson aikana. Esimerkiksi yhteiskunta-aiheiden osuus romahti 2000-luvun alussa. Lehdet muuttuivat tuolloin enemmän toistensa kaltaisiksi, kun Ilta-Sanomat nosti Iltalehden tapaan ihmissuhteet keskeiseksi lööppiaiheeksi. Lööppiaiheet olivat keveimmillään 2000-luvun alussa, jolloin ihmissuhteet, viihde ja kauneus olivat yleisiä aiheita. Myös julkkisotsikoiden osuus oli tuolloin korkeimmillaan. Vuosina 2005 - 2006 keveät aiheet väistyivät rikos- ja onnettomuusotsikoiden sekä omien mainosten tieltä. Hanna Syrjälän Väkivalta lööppijulkisuudessa -tutkimusta rahoitti Helsingin Sanomain Säätiö. YLE Uutiset