1. yle.fi
  2. Uutiset

Saudi-Arabialla on jalka kahdessa leirissä

Saudi-Arabia on lainsäädännöltään yksi maailman islamistisimmista maista, josta valuu rahaa terroristeille. Samalla se kuitenkin on aineellisesti länsimaistunut Yhdysvaltain liittolainen, jolle Israel tarjosi vastikään Lähi-idän rauhanprosessin lipunkantajan tehtävää.

Ulkomaat

Lähi-idässä on tänä vuonna virinnyt poikkeuksellisen paljon toiveita rauhanprosessin alkamisesta. Helmikuussa palestiinalaiset saivat uuden laajapohjaisen hallituksen, johon länsimaat näyttävät olevan valmiit lämmittelemään suhteitaan. Yhdysvallat puolestaan on pitkästä aika panostanut korkean tason sukkulointiin osapuolten välillä.

Maaliskuun lopussa Arabiliitto tarjosi uudelleen rauhanratkaisuksi viiden vuoden takaista esitystään, eikä Israel tällä kertaa tyrmännyt sitä täysin. Näytelmää tai ei, ainakin ikkuna on nyt raollaan uusille sovittelumahdollisuuksille.

Arabiliiton tarjouksen jälkeen Israelin pääministeri Ehud Olmert ilmoitti yllättäen olevansa valmis huipputapaamiseen arabimaiden kanssa. Olmertin erityiset kehut ja pyynnön kutsua maat koolle sai Saudi-Arabian kuningas Abdullah. Vuoden 2002 rauhanehdotus syntyi Saudi-Arabian aloitteesta ja esitettiin uudelleen Saudi-Arabian pääkaupungissa Riadissa Arabiliiton huippukokouksessa.

Rauhankokousta Olmerin ehdotuksesta tuskin syntyy, eikä ehkä ollut tarkoitustaan. Politiikantuntijoiden kuivimmissa kommenteissa on arveltu, että tosiasiassa Olmert vain kamppailee tälläkin keinoin poliittisesta olemassaolostaan. Ulkopolitiikassa Olmertia uhkaa rakoilu palestiinalaisten eristämisessä, sisäpolitiikassa hallituksen suosion syvä aallonpohja.

Saudi-Arabia on tehnyt Olmertille selväksi, ettei maalta kannata odottaa lisää lähentymistä, ennen kuin Israel puolestaan ottaa selvän askeleen palestiinalaisvaltion sallimiseksi ja näyttää merkkejä vetäymisestä 40 vuotta sitten valtaamiltaan alueilta.

Ne ovat arabimaiden rauhanehdotuksen pääkohdat palestiinalaispakolaisten paluun lisäksi. Vastavuoroisesti Arabiliiton jäsenmaat lupaavat solmia Israeliin diplomaattisuhteet, joita sillä ei ole koskaan ollut Saudi-Arabiankaan kanssa.

Lähi-idän rauhanprosessissa askeleet ovat parhaimmillaankin pieniä ja ulkoinen vaikutelma erittäin tärkeä. Julkinen rauhankokous Israelin kanssa olisi aivan liian suuri loikka Saudi-Arabialle, jos Israelin ainoa myönnytys olisi lupaus kuunnella arabimaita. Salaisista tapaamisista Saudi-Arabian ja Israelin välillä on sen sijaan viime kuukausina huhuttu.

Olmertille julkinen tapaaminen saattaisi olla valtti vääjäämättä lähestyvissä ennenaikaisissa vaaleissa. Vaikka arabimaiden ehdotus on Israelissakin monille liian vaikea hyväksyä, kansan enemmistö kuitenkin kannattaa kaikenlaisia rauhantunnusteluja.

Saudi-Arabian hallitukselle sen sijaan huolena ovat maan fundamentalistisimmat voimat. Niiden silmissä kuningashuone on jo ennestään menettänyt uskottavuutensa maan länsimaistumisen ja Yhdysvaltain-suhteiden vuoksi.

Yhdysvallat sai kokea fundamentalistien vihan etenkin syyskuun 2001 terrori-iskuissa. Lentokoneet kaapanneista 19 arabista 15 oli kotoisin Saudi-Arabiasta. Yhdysvaltain ja Saudi-Arabian "mukavuusavioliitoksi" kuvailtu pitkäaikainen suhde oli tuolloin kovalla koetuksella. Edelleen sekä al-Qaida-verkosto että Irakin sunnikapinalliset saavat runsaasti yksityistä saudirahaa.

Yhdysvallat ei kuitenkaan arvostele strategisesti tärkeää liittolaista ja maailman suurinta öljyntuottajaa kovaan ääneen. Esimerkki silkkihansikkaista oli Yhdysvaltain viimekuinen reaktio kuningas Abdullahin lausuntoon, jossa hän suomi kovin sanoin Yhdysvaltain sotaoperaatiota Irakissa.

Kun Abdullah sanoi, että rakkaassa Irakissa veljet vuodattavat vertaan laittoman ulkomaisen miehityksen varjossa, Yhdysvaltain ulkoministeri Condoleezza Rice kyllä pyysi saudiarabialaisen virkaveljensä Saud al-Faisalin juttusille. Sen jälkeen Yhdysvaltain ulkoministeriöstä kuitenkin korostettiin, että suhteet olivat edelleen hyvät ja vakaalla pohjalla ja näkemys Irakin tulevaisuudesta yhteneväinen.

Israelillakaan ei ole nykytilanteessa haluja ärsyttää suurta lähinaapuriaan. Kun Olmert antoi maalis-huhtikuun vaihteessa haastattelun yhdysvaltalaiselle Time-lehdelle, hän ei kaihtanut kutsumasta palestiinalaisten pääministeriä Ismail Haniaa terroristiksi. Hania oli hänen mukaansa siirtänyt omakätisesti ulkomaisia varoja palestiinalaiselle terroristiryhmälle.

Sen sijaan Olmert jätti haastattelussa kertomatta tiedon, joka myöhemmin vuosi Israelin tiedustelulähteistä: lähes miljoonan euron summa oli niiden mukaan lähtöisin yksityiseltä saudiarabialaiselta lahjoittajalta.

Anniina Wallius, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun) >>> Öljy tuo vaurautta, muutospaineita ja kitkaa (siirryt toiseen palveluun) >>> Wahhabilaisuus vastustaa muutoksia (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: Arabimaiden rauhanaloite kokonaisuudessaan englanniksi

Lue seuraavaksi