Aki Kaurismäki täytti 50 vuotta

Suomen tunnetuin elokuvaohjaaja Aki Kaurismäki täytti keskiviikkona 50 vuotta. Mannereurooppalaisen taide-elokuvan traditioon nojaava Kaurismäki on yksi nyky-Euroopan merkittävimpiä elokuvantekijöitä. Hän on erittäin suosittu erityisesti Saksassa ja Ranskassa.

kulttuuri

Ranskan arvostetuin kunniamerkkejä myöntävä ritarikunta Kunnialegioona myönsi ohjaajalle huomionosoituksensa vuonna 2001. Pro Finlandia -palkinnon hän sai vuonna 1994.

Kaurismäki aloitti uransa apulaisohjaajana ja käsikirjoittajana veljensä Mikan elokuvissa. Nuoremman Kaurismäen ensimmäinen oma ohjaus oli filmatisointi F.M. Dostojevskin romaanista Rikos ja rangaistus (1983). Jo siinä on havaittavissa hänen myöhemmin äärimmilleen kehittämänsä elokuvallinen kieli, joka perustuu paljolti pelkistettyihin eleisiin ja kuvakieleen, vähäsanaiseen dialogiin sekä romanttiseen kaupunkikuvaukseen. Esikoisohjauksensa jälkeen Kaurismäki on ohjannut 15 pitkää elokuvaa, joihin lukeutuvat niin kutsutut luuseritrilogia - Varjoja paratiisissa (1986), Ariel (1988) ja Tulitikkutehtaan tyttö (1990) - sekä Suomi-trilogia - Kauas pilvet karkaavat (1996), Mies vailla menneisyyttä (2002) ja Laitakaupungin valot (2006). Dostojevskin jälkeen ohjaaja on hionut taitojaan romaanien elokuvallistajana teoksessa Boheemielämää (1992) ja Juhani Ahon Juhan (1999) mykkäelokuvan esteettiseen asuun puetussa teoksessa. 1990-luvun vaihteessa Kaurismäki ja yhdeksänpäinen suippotukkainen rock-orkesteri Leningrad Cowboys veivät toisensa kertaheitolla suuren yleisön tietouteen sekopäisessä road-elokuvassa Leningrad Cowboys Go America (1989). Elokuva sai jatkoa lukuisista hirtehisistä lyhytelokuvista sekä Senaatintorilla järjestetyn Total Balalaika Show'n filmatisoinnista (1993) ja myöhemmästä Leningrad Cowboys Meet Moses -elokuvasta (1994). Auteur Suomessa ja ulkomailla Ajan myötä Kaurismäen elokuvat on opittu yhdistämään omalakisen ilmaisunsa ohella tiettyyn näyttelijöiden vakiokaartiin. Hänen varsinaisia luottonäyttelijöitään olivat pitkään nyt edesmennyt Matti Pellonpää sekä Kati Outinen. Hänen myöhemmissä elokuvissaan ovat seikkailleet muun muassa Janne Hyytiäinen sekä Maria Heiskanen. Kaurismäen paikka Euroopan tärkeimpien nykyohjaajien joukossa on taannut hänelle osan auteur-ohjaajien yhteisissä lyhytelokuvia yhden teeman alle kokoavissa teoksissa. Hänen aikaa pohdiskeleva elokuvallinen esseensä julkaistiin lyhytelokuvien kokoelmassa Ten Minutes Older: The Trumpet (2002) samassa kokoelmassa muun muassa Werner Herzogin, Spike Leen ja Wim Wendersin elokuvien kanssa. Tällä hetkellä Kaurismäki työskentelee elokuvan tunnetta käsittelevän lyhytelokuvan parissa. Hänen ohjauksensa tulee olemaan osa teosta Chacun son cinéma (1997), jolle ottavat osaa muun muassa sellaiset nimet kuin Babel-elokuvan ohjaaja Alejandro González Iñarritu, japanilaisen elokuvan mestari Takeshi Kitano sekä Tanskan oma auteur Lars von Trier. Kansainvälinen yleisö on ottanut Kaurismäen viimeisimmät elokuvat vastaan suurin suosionosoituksin. Mies vailla menneisyyttä valittiin Cannesin elokuvajuhlien toiseksi arvostetuimman palkinnon, Grand Prix'n, saajaksi ja se oli myös ensimmäisenä suomalaisena elokuvana edustamassa Suomea kilpailussa ulkomaisen elokuvan Oscar-palkinnosta. Myös Cannesin Kultaisen palmun saajaksi ehdolla olleen Laitakaupungin valot oli jatkamassa Kaurismäen Oscar-huumaa. Ohjaaja kuitenkin ilmoitti hyvissä ajoin ennen gaalaa, ettei hän halua elokuvansa ottavan osaa kilpailuun Yhdysvaltain nykyisen politiikan ja hallinnon takia. Kaurismäen pitkät elokuvat ovat hiljan ilmestyneet kaikki DVD-muodossa. Sarjan täydentää huhtikuun lopussa julkaistava legendaarinen Saimaa-ilmiö -dokumentti, jolla esiintyvät muun muassa Juice Leskinen Slam-yhtyeineen, Ismo Alangon johtama Hassisen kone sekä Eppu Normaali. Viime vuonna Suomessa julkaistiin kaksi hänen elokuviaan koskevaa kirjaa - Peter von Baghin Aki Kaurismäki ja Lauri Timosen Aki Kaurismäen elokuvat. YLE Uutiset

Lähteet: Orimattilan kaupunginkirjasto: Aki Kaurismäki -sivut