Työpaikkoja johdetaan pelolla

Pelolla johtaminen yleistyy suomalaisilla työpaikoilla, arvioi Tampereen yliopiston johtamistieteiden laitoksen professori Marja Eriksson.

Kotimaa

Erikssonin mukaan esimiestyön keinoiksi työpaikoilla taipuvat nöyryyttäminen, tiedon panttaaminen tai jopa uhkailu. Aihetta tutkitaan osana Suomen Akatemian mittavaa Valta Suomessa -tutkimusohjelmaa. Tutkijan mielestä väitteen todistavat paitsi tieteelliset, myös arkiset havainnot: - Kun puhun tästä vapaamuotoisesti ihmisten kanssa kahviloissa ja junassa, niin joku aina sieltä viereisestä penkistä tulee ja sanoo, että ihan niin kun puhuisit meidän organisaatiosta, hän kertoo. Erityisesti viime aikojen isot irtisanomiset näkyvät uhkana suomalaisessa johtamiskulttuurissa. Talouspoliittisen eliitin käymä keskustelu luo uhkakuvia, jotka yritysjohto joutuu ottamaan annettuina. - Pelon ilmapiiri tulee ikään kuin yritysten, myös julkisten organisaatioiden ulkopuolelta, talouspoliittisesta ja poliittisesta eliitistä. Tietyllä tavalla meitä pelotellaan koko ajan. Pelottelu keskittyy hierarkkisille työpaikoille Pelottelua käytetään yleisimmin hierarkkisilla työpaikoilla. Näitä ovat muun muassa sairaalat, monet seurakunnat, yritykset ja yhtiöt, joissa eletään myllerrysten aikaa. - Tämä on perinteinen machiavellilainen tapa, jossa tavallaan nöyryytetään, uhkaillaan, pelotetaan, hajotetaan ja hallitaan sitä organisaatiota. Ja se on aika tietoista, Eriksson sanoo. Tutkijan mukaan pelolla johtaminen voi olla myös johdon osaamattomuutta, kun globalisaatiouhkien annetaan valua työntekijöiden niskaan. Liiketaloudelliset tavoitteet ovat tunkeutuneet yritysten lisäksi myös julkisiin ja puolijulkisiin organisaatioihin. - Taloudellisten tavoitteiden läpitunkeminen on kovaa. Ihmisiä ei huomioida, heitä ei oteta mukaan, Eriksson sanoo. YLE Uutiset

Lähteet: Valta Suomessa -hankkeen sivu