Jeanne d'Arcin jäänteet osoittautuivat väärennöksiksi

Ranskan kansallissankarin Jeanne d'Arcin jäänteinä pidetyt luut ovat osoittautuneet väärennöksiksi. Elektonimikroskooppia ja muita nykyajan keinoja käyttäneet tutkijat ovat tulleet siihen tulokseen, että katolisen kirkon pyhittämät jäänteet kuuluvat egyptiläiselle muumiolle ja kissalle.

kulttuuri

Pariisilaisen apteekin ullakolta löytyneessä purkissa olivat etiketin mukaan Orléansin neitsyen Jeanne d'Arcin maalliset jäänteet. Ne väitettiin kerätyiksi Rouenista paikalta, jossa 19-vuotias Jeanne d'Arc poltettiin vuonna 1431.

Purkissa oli hiiltyneeltä näyttänyt ihmisen kylkiluu, tummunutta puuta, palanen pellavakangasta ja kissan reisiluu. Keskiajalla oli usein tapana polttaa mustia kissoja yhdessä noituudesta tuomittujen kanssa.

Elektronimikroskoopilla ja spektrometrilla tarkasteltuina jäänteet osoittautuivat paljon luultua vanhemmiksi. Tutkimuksia johtaneen tohtori Philippe Charlierin mukaan ihmisvainaja ja hänen kissansa ovat ainakin 2 300 vuoden takaa. Molemmat oli palsamoitu, mikä vahvistui myös siitepölyanalyysissä: tutkijat löysivät jälkiä männyn pihkasta, jota faraoiden Egyptissä käytettiin palsamointiin. Ranskassa Normandiassa mäntyjä ei Jeanne d'Arcin aikoihin kasvanut. Charlier kutsui myös kaksi havuvesiteollisuuden tarkkanenäistä edustajaa nuuhkimaan jäänteitä kertomatta, mistä oli kyse. Molemmat sanoivat haistavansa poltettua laastia ja vaniljaa. Perimätiedon mukaan Jeanne d'Arcin polttopaalu oli sivelty laastilla, jotta polttaminen kestäisi pitempään. Vaniljan hajua sen sijaan syntyy lahoavassa ruumiissa, ei polttamisesta. Tutkijat arvelevat, että väärennökseen syyllistyi 1800-luvun pariisilaisapteekkari. Muumioiden jäänteitä oli tuolloin helposti saatavilla. Niitä jauhettiin lääkkeiksi muun muassa vatsakipuihin. Apteekkari tuskin tavoitteli huijauksellaan rahaa, vaan syyt olivat uskonnolliset, Charlier arvelee. Tavoitteena saattoi olla Jeanne d'Arcin pitäminen muistissa ja ennen pitkää julistaminen pyhimykseksi. Jäänteitä säilytetään katolisen kirkon museossa Chinonissa. Kirkko antoi Charlierin ryhmälle tutkimusluvan vuosi sitten. Tutkimuksen tuloksista kertoo tiedelehti Nature. Yle Uutiset