Savannin laidalla tiedepuisto

Keskeinen Suomen ulkoministeriön ja Etelä-Afrikan tasavallan tietoyhteiskuntahanke on viime syksynä alkanut COFISA-ohjelma, jossa suomalaiset auttavat Etelä-Afrikkaa parantamaan innovaatiojärjestelmäänsä ja kehittämään tiedepuistoja.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Hankkeella halutaan yhdistää eri kansallisten toimijoiden yhteistyötä. Päätavoite on uuden teknologian, eritoten informaatioteknologian hyötyjen saattaminen kehitysmaiden käyttöön yhdessä yksityisen sektorin kanssa.

COFISAn suomalaiset tukipalvelut toteuttaa Helsinki Consulting Group, ja tärkeässä osassa on myös Turun tiedepuisto. Hankkeen kestoksi on suunniteltu 30 kuukautta ja kokonaisrahoitukseksi runsaat neljä miljoonaa euroa, josta Suomen osuus on kolme.

Toisena suurena hankkeena Etelä-Afrikassa on tietoyhteiskuntastrategioiden kehittäminen ja toteuttaminen kahdessa maakunnassa. Kohteina ovat Gautengin (Pretorian alueen) sekä läntisen ja itäisen Kapmaan läänit. Aluetta kehitetään sijoittamalla tieto- ja viestintäteknologiaan.

Lisäksi Suomi tukee informaatioteknologista osaamista Meraka-instituutin kautta. Pari muuta edistyneen teknologian yhteistyöhanketta on vielä lähtökuopissa, yksi näistä näistä Turun kanssa toteutettava ja biotekniikkaan keskittyvä BIOFISA. Uudet hankkeet sinetöitäneen ensi kesänä. Tietotaito tärkeämpää kuin raha Etelä-Afrikan puolella Suomen kanssa käytävää tietoyhteiskuntatyötä vetää maan tiede- ja teknologiaministeriö. Sen ylijohtaja Neville Arendse muistelee, että toiminta sai alkunsa suuren eteläafrikkalaisen delegaation vierailusta 2000-luvun alussa. Arendsen mukaan hallituksen ja yritysten edustajia tavanneet vierailijat saivat vuonna 2002 Suomesta vastavisiitin, josta nykymuotoinen yhteistyö varsinaisesti alkoi. Kyse oli ylijohtajan mukaan pitkälti ihmisten ja yritysten yhteensaattamisesta; valtiotason muodollinen kanssakäyminen oli vähäistä. Vireille pantiin useita hankkeita, painopistealueena viestintäteknologia. Erityisesti eteläafrikkalaisia ihastutti suomalaisten tietotaito. Arendse vakuuttaa, ettei raha ollut pääasia, vaan kustannukset jaetaan: COFISAan ja tuleviin ohjelmiin osoitetaan Suomesta Arendsen arvion mukaan sataa miljoonaa Etelä-Afrikan randia vastaava summa, kun kotoisen rahoituksen osuus on 30 miljoonaa. Informaatiohankkeilla on korkea prioriteetti Etelä-Afrikassa, joten rahoituksen saaminen ei ole vaikeaa. - Kun (nykymuotoinen) Etelä-Afrikan tasavalta perustettiin vuonna 1994, luotiin heti ensimmäiseen demokraattisesti valittuun hallitukseen IT-portfolio. Itsenäisenä ministeriönä teknologiaministeriö on ollut nyt neljä vuotta, Arendse selittää. Ylijohtaja tosin arvelee, että Suomessa tietoyhteiskuntahanke on tärkeysjärjestyksessä vielä korkeammalla sijalla ja huomauttaa, ettei kyseessä ole yksin hallitusvetoinen ilmiö. Tekesin ja Sitran kaltaisia nimiä Arendse osaa luetella ulkoa. Hän on kuitenkin hyvin tyytyväinen Suomen kanssa alkaneeseen yhteistyöhön. - Suomalaiset tuovat valtavan määrän kokemusta. Heidän kanssaan on helppoa työskennellä ja he ottavat huomioon meidän toiveemme kaikissa asioissa. Joskus he ovat osaamisensa suhteen jopa vaatimattomia, koska unohtavat kuinka iso kuilu näissä asioissa välillämme onkaan. Maan sisäistä yhteistyötä kaivataan COFISA-hankkeen suomalaisena koordinaattorina Pretoriassa toimii johtaja Lauri Kuukasjärvi Päijät-Hämeen osaamiskeskuksesta. Suurena haasteena hankkeiden onnistumiselle hän näkee maan valtavan koon - 50 miljoonaa asukasta valtiossa, jossa tutkimukseen ja kehitykseen käytetään alle prosentti kansantuotteesta. - Koulutustasoa on saatava nostettua. Ja jatkossa se, miten järjestetään valtion laitosten, teollisuuden ja koulutusmaailman yhteistyö. Siis se mikä Suomessa ja Euroopassa on onnistunut viime vuosina aika hyvin. Se on suuri asia. - Toinen suuri asia on julkisen sektorin laitosten yhteistyö. Siinä on tässä maassa paljon mahdollisuuksia, sanoo Kuukasjärvi varovasti. Hän toteaa kuitenkin, että Etelä-Afrikka on hallinnon puolesta hyvä ja selkeä maa toimia. Useaa valtiota riivaava korruptio ei ole ongelmaksi. - Siitä ei ole pahaa sanaa sanottavana. Toki joissakin yksityisen sektorin toiminnoissa, esimerkiksi lupakäytännöissä, on tiettyä hitautta. Mutta täällä julkisen hallinnon puolella ja työpaikallani tiede- ja teknologiaministeriössä asiat ovat toimineet erinomaisesti. Tiedepuisto levittää tietotaitoa Etelä-Afrikan edistyksen ja kehitystahdon symboli on Pretorian ulkopuolella kohoava tiedepuisto, jossa toimii nykyisin noin 60 yritystä sekä toimintaansa vasta käynnistelevien firmojen yrityshautomo. "Innovation Hubissa" pitää majaansa mm. suuri verkkovalmistaja Cisco. Teknologisen edistyneisyyden ohella pääsyvaatimuksena puistoon on siellä toimivien yritysten halu työllistää ja opettaa paikallisesti. Kun työntekijöinä ja harjoittelijoina on korkeakouluopiskelijoita, leviää tietotaito koko yhteiskuntaan nopeasti. Toisaalta paikalliset yritykset ovat usein tiedepuistossa oppimassa. Monet yritykset ovat vuokralla ehkä kolmisen vuotta, jona aikana ne ovat itse saaneet omat viestintäjärjestelmänsä ja verkkonsa länsimaiselle tasolle. Innovation Hub esittäytyy (siirryt toiseen palveluun)

Tiedepuistossa on useita vahvasti suomalaisvetoisia hankkeita, sanoo keskuksen yrityssuhteista vastaava johtaja Tsietsi Maleho.

Ensinnäkin on Pretorian (isiZulun kielellä Tshwanen) "älykaupunkihanke". Mukana ovat suomalaiset korkeakoulut sekä mm. Oulun kaupunki. Hanke on peräisin vuodelta 2005, jolloin oululainen delegaatio vieraili Pretorian innovaatiokeskuksessa.

Osapuolten ja Pretorian kaupungin edustajien välille perustettiin työpaja. Oululaiset esittelivät kaupunkinsa viestintäteknologista edistyneisyyttä ja laajaa yhteistyötä, jota edesauttamaan oli valjastettu sekä yliopisto että joukko yksityisen sektorin yrityksiä. Idea syntyi siinä ja silloin, Maleho muistelee.

Tshwanen "älykaupungin" tavoitteena on saavuttaa kokonaan uudenlainen lähestymistapa kaupungin toimintaan.

- Älykaupungissa on kyse siitä, kuinka saada kaikki lukuisat yritykset ja toimijat älykkäällä tavalla keskustelemaan ja siten luomaan taloudellista kehitystä.

Tshwanessa on neljä yliopistoa, kaikki kansalliset tutkimuslaitokset, suuri puolustusteollisuuskeskittymä, lääke- ja elektroniikkateollisuutta sekä Afrikan ensimmäinen tiedepuisto - Malehon oma työpaikka.

Ongelma on, ettei synergiaa synny: Laitokset eivät todellisuudessa keskustele keskenään. Infrastruktuuri ja tietotaitoa puuttuu. Kilpailukyvyn kannalta on haitallista, etteivät omat vahvuudet ja menestystekijät ole tiedossa.

Viime vuonna Pretoria/Tshwane piti oman "kasvukokouksen", jossa olivat mukana kaikki paikalliset tahot. Kaupunki mietti vahvuuksiaan ja puutteitaan, ja sai aikaan kasvustrategian. Sillä on määrä vetää kehitykseen mukaan koko ympäröivä Gautengin maakunta. Konkretiaa on päätös saattaa kaupungissa sinänsä valmiina oleva laajakaistaverkko ja optiset kuituyhteydet kaikkien ihmisten ja yritysten ulottuville.

- Mietimme koko ajan, miten tehdä kansalaistemme elämästä teknologian avulla helpompaa, Maleho sanoo. Viestintäyhteyksien on myös halvennuttava, kuten kaikelle teknologialle sen yleistyessä käy.

Kysymys yhteistyössä Oulun kaupungin kanssa on siitä, kuinka suomalainen asiantuntijuus saadaan tukemaan pretorialaisia suunnitelmia. Pienoiskoossa ajatus on sama kuin COFISAssa, joka on Etelä-Afrikan teknologiaministeriön ja Suomen hallituksen välinen hanke.

Maleho vahvistaa puolestaan, kuinka Etelä-Afrikan on tarkoitus olla jatkossa oman onnensa seppä ja koko eteläisen Afrikan informaatiomoottori. Maahan on perusteilla useita uusia osaamiskeskuksia, ja vasta kesäkuussa pidettiin laaja tietoteknologinen seminaari, johon saapui osanottajia Botswanasta, Mosambikista, Ghanasta ja tietenkin aina Suomesta asti.

Timo Kivistö Afrikan ongelman ydin: Kehitys kehittyy tavoittamattomiin (siirryt toiseen palveluun)