Jutikkala testamenttasi 22 miljoonaa Tiedeakatemialle

Suomalainen Tiedeakatemia on saanut merkittävän 22 miljoonan euron testamenttilahjoituksen. Joulukuussa 2006 kuollut akateemikko Eino Jutikkala testamenttasi valtaosan omaisuudestaan Tiedeakatemialle.

Kotimaa

Jutikkalan testamentissa säädetään, että varoista on perustettava erillinen rahasto, jonka tuotosta myönnetään vuosittain apurahoja humanistiselle tutkimukselle. Lisäksi joka kolmas vuosi pitää jakaa palkinto ansiokkaasta historiantutkimustyöstä.

Tiedeakatemian hallitus on päättänyt perustaa Eino Jutikkalan nimeä kantavan rahaston sekä jakaa ensimmäisen Eino Jutikkalan palkinnon 24.10.2007, jolloin tulee kuluneeksi 100 vuotta akateemikon syntymästä.

Tiedeakatemian mukaan se voi poikkeuksellisen suuren lahjoituksen ansiosta tukea ensimmäistä kertaa liki satavuotisen historiansa aikana merkittävästi myös humanistista tutkimusta.

Tuotanto vapaaseen levitykseen? Jutikkala halusi viimeisinä päivinään, että hänen koko tuotantonsa julkaistaan internetissä ilmaiseksi tai creative commons -lisenssin alla. Jutikkalan kanssa käymästään puhelinkeskustelusta kertoo blogissaan (siirryt toiseen palveluun) informaatio- ja teknologiaoikeuden professori Jukka Kemppinen Lappeenrannan teknillisestä yliopistosta. Jutikkala erikoistui tutkimuksissaan sosiaali- ja väestöhistoriaan, mutta hallitsi liki kaikki Suomen historian osa-alueet. Hänen kahdeksalle vuosikymmenelle ulottuva kirjallinen tuotantonsa on poikkeuksellisen laaja ja merkittävä. Jutikkalan tärkeimmät itsenäiset teokset ovat Läntisen Suomen kartanolaitosta käsitelleen väitöskirjan ohella Suomen talonpojan historia ja Uudenajan taloushistoria. Lisäksi hän on ollut mukana toimittamassa merkittäviä historianteoksia Suomen kulttuurihistoria ja Suomen historian käsikirja. YLE Uutiset Jutikkalan tuotanto: Läntisen Suomen kartanolaitos Ruotsin vallan viimeisenä aikana I (väitöskirja) -II. 1932 Sääksmäen pitäjän historia (1934) Suomen postilaitoksen historia I (1938) Vääksyn kartanon historia (1939) Suomen talonpojan historia. (1942) Die Bevölkerung Finnlands in den Jahren 1721 - 49 (1945) Puoli vuosisataa elintarviketeollisuutta I - II (1945 - 1950) Suomen historian kartasto (1949) Uudenajan taloushistoria (1953) Turun kaupungin historia 1856 - 1917 (1957) A history of Finland. 1962 (K. Pirisen kanssa) Suomen kansanedustuslaitoksen historia IV:1 (1962) Pohjoismaisen yhteiskunnan historiallisia juuria (1965) Suomen poliittinen historia 1809 - 1975 2 (osaksi) (1977) Scandinavian atlas of historic towns 1 - 2. (1977/1990) Bonden-adelsmannen-kronan. 1979 (suomeksi 1983) Tampereen historia 1905 - 45 (1979) Kuolemalla on aina syynsä (1987) Yhteistyötä yli Pohjanlahden. (1992) Toimittanut: Suomen kulttuurihistoria I - IV (1933 - 1936) Suomen kartanot ja suurtilat I - III (1939 - 1945) (G. Nikanderin kanssa) Presidentin päiväkirja I - II: Lauri Kr. Relanderin muistiinpanot (1967 - 1968) Lähde: Kansallisbiografia