Nettihyökkäyksiä useisiin yhtiöihin

YLEn internetsivuilla maanantaina alkaneet ongelmat ovat toistuneet myös tiistaina. Palvelunestohyökkäyksestä johtuneet ongelmat alkoivat tiistaina aamukahdeksalta ja ovat jatkuneet päivän mittaan. Myös Eniron ja Suomi24:n sivut ovat joutuneet palvelunestohyökkäyksen kohteeksi.

Kotimaa

Lisäksi poliisin ja sisäministeriön sivuilla on häiriöitä. Sisäministeriöstä kerrotaan, että kyseessä ovat olleet huoltokatkokset.

Palvelunestohyökkäys tehdään johtamalla palvelimeen niin paljon liikennettä, että sivut hidastuvat tai pysähtyvät kokonaan. Hyökkäyksen tarkoituksena on lamauttaa YLEn sivut.

F-Securen tutkimusjohtaja Mikko Hyppösen mukaan yhtiöllä on viitteitä siitä, mistä palvelunestohyökkäys on peräisin. Vertaisverkkoja hyväkseen käyttävän hyökkäyksen takana on mahdollisesti Itä-Euroopasta lähtöisin oleva ryhmä, Hyppönen kertoo. Mitään vahvistusta asiaan ei kuitenkaan ole saatu.

Myös Eniron ja Suomi24:n sivuille hyökättiin Eniron toimitusjohtaja Ilkka Wäck kertoo, että Eniron ja Suomi24-sivuja vastaan on eilen illalla käynnistynyt palvelunestohyökkäys joka on jatkunut myös tänään. Hyökkäyksen alkuperästä tai aiheuttajasta ei ole vielä tietoa. Wäck sanoo olevansa erittäin harmistunut siitä, että tällaista ilkivaltaa tapahtuu, mutta Eniro tekee parhaansa, jotta sivut saadaan pysymään toiminnassa. Suomi24-sivuston tiedotteen mukaan muun muassa Suomi24:n keskusteluissa, chatissa ja sähköpostissa on tänään esiintynyt ongelmia, jotka johtuvat Suomi24:ää kohtaan tehdystä palvelunestohyökkäyksestä. Kaikki Suomi24:n sivut eivät avaudu normaalisti ja palvelusta tulee virheilmoitussivuja. Suomi24 tutkii parhaillaan ongelmaa ja pyrkii korjaamaan sen mahdollisimman pian. Vakavin Suomeen kohdistunut hyökkäys Viestintäviraston mukaan YLEn nettisivuihin kohdistuva hyökkäys on laajin koskaan suomalaisille nettisivuille tehty hyökkäys. Viestintäviraston mukaan hieman pienempi hyökkäys on tehty aiemmin F-Securea vastaan. Palvelunestohyökkäys tarkoittaa tietyn verkkopalvelun lamauttamista niin, että palvelu ei ole käytettävissä. Hyökkääjän tavoitteena ei ole järjestelmään tunkeutuminen, vaan sen toiminnan häiritseminen. Hyökkäyksiltä on usein mahdoton suojautua. Yritys voi yrittää salvata liiallisen liikenteen, mutta käytännössä internetsivut alkavat toimia kunnolla vasta kun hyökkääjä päättää lopettaa hyökkäyksen. Yksinkertaisimmillaan hyökkääjä avaa tuhansia yhteyksiä www-palveluun tai lähettää tuhansia sähköposteja yrityksen sähköpostipalvelimelle. YLE Uutiset