Tua Forsströmille suuri ruotsalainen kirjallisuuspalkinto

Kirjailija Tua Forsström saa arvostetun ruotsalaisen kirjallisuuspalkinnon. Samfundet De Nio -säätiön suuren kirjallisuuspalkinnon arvo on 250 000 kruunua eli noin 27 000 euroa. Palkinto jaetaan syksyllä Tukholmassa.

kulttuuri

Palkintoperustelujen mukaan Forsström palkitaan lyyrisestä runoudestaan, jossa yhdistyvät terävyys ja laulavuus. Forsström osaa käsitellä vahvoja tunteita sortumatta banaaliuteen, ruotsalaissäätiö kehuu.

Kun YLE Uutiset soitti kirjailijalle, säätiön palkintokirje oli vielä postissa, eikä Forsström ollut vielä kuullut palkinnostaan. Hän otti onnittelut hämmästyneenä vastaan.

- Voi kiitos! Kuten ymmärrät, olet ensimmäinen onnittelija, ilahtunut Forsström sanoi.

- Olen seurannut De Nio -säätiön palkintoja vuosia, ja joka kerta ihaillut kovasti palkinnonsaajia. Itse en ollut edes uneksinut tästä. Nyt pitää kyllä istua alas ja miettiä hetki. Samfundet De Nio jakaa vuosittain useita kirjallisuuspalkintoja. Suuri kirjallisuuspalkinto on säätiön merkittävin tunnustus, arvoltaan hiukan suomalaista Finlandia-palkintoa suurempi. Suuren kirjallisuuspalkinnon on aiemmin saanut viisi suomalaiskirjailijaa, viimeksi Bo Carpelan (1995) ja Tito Colliander (1973), kertoo säätiön sihteeri Anders Öhman. Samfundet De Nio eli Säätiö Yhdeksän on vuonna 1913 perustettu kirjallisuusakatemia, joka on jakanut kirjallisuuspalkintoja vuodesta 1916. Kaksi ylimääräistä onnellista päivää Suomenruotsalainen Tua Forsström (s. 1947) on kirjoittanut runojen lisäksi muun muassa kuunnelmia ja näytelmiä. Hänen teoksiaan ovat esimerkiksi En dikt om kärlek och annat (1972), Snöleopard (1987) ja Parkerna (1992). Häneltä on suomennettu muun muassa runoelmat Mäntykukka ja Syyskuu (molemmat 1983).

Jo aikaisemmin Forsström on saanut lukuisia palkintoja, muun muassa Ruotsin radion runopalkinnon (1987), Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon (1998) ja Ruotsin akatemian Bellman-palkinnon (2003). Hän on varsin tunnettu kirjailija länsinaapurissamme.

- Se johtuu tietenkin yhteisestä kielestä. On aivan luonnollista, että teoksiani luetaan Ruotsissa, runoilija vähättelee ja palaa vielä kokemaansa yllätykseen.

- Nyt sain kaksi ylimääräistä onnellista päivää! Muutoin olisin saanut kirjeen vasta perjantaina.

Lähteet: YLE Uutiset