Helvi Hämäläisen hylätty romaani Raakileet julkaistaan

Helvi Hämäläisen romaani Raakileet on poikkeuksellinen sodankuvaus suomalaisessa kirjallisuudessa. Hämäläinen kirjoitti romaanin jo vuonna 1950, mutta tuolloin teos oli liian epäsovinnainen julkaistavaksi.

Perjantaina tulee kuluneeksi sata vuotta Helvi Hämäläisen syntymästä. Juhlavuoden kunniaksi kirjailijan kustantaja WSOY julkaisee Raakileet-romaanin.

Raakileet kuvaa neljän pojan kasvua ja kehitystä sodanjälkeisessä Helsingissä. Äitien kasvattamien poikien elämässä isän paikan ottavat sotien sankarivainajat ja erilaiset aatteet, etenkin natsismi. Sota jatkuu pojanraakileiden mielissä ja leikeissä. Aseet, tuho ja kuolema kietoutuvat myös poikien seksuaaliseen kypsymiseen.

Romaani hylättiin ilman selityksiä Helvi Hämäläinen tarjosi käsikirjoitusta kustantajalle sen valmistuttua vuonna 1950. WSOY:n silloinen toimitusjohtajalta Jalmari Jäntti antoi kuitenkin tiukan hylkäyspäätöksen, jonka syitä ei selitetty. Toinen WSOY:n entinen toimitusjohtaja, dosentti Jorma Kaimio arvelee perusteita olleen kolme. - Ensinnäkin teoksessa on suhteellisen vahvaa erotiikkaa. Toiseksi natsismi oli poliittisesti arka aihe vielä vuonna 1950. Kolmanneksi tuossa vaiheessa Hämäläisen ja kustantajan suhteet olivat ongelmalliset. Helvi eli hyvin produktiivista vaihetta, muutaman vuoden sisällä hän kirjoitti viitisen massiivista romaanikäsikirjoitusta, joista yhtäkään ei julkaistu välittömästi. Jorma Kaimio arvelee, että ongelmalliset suhteet kirjailijan ja hänen kustantajansa välillä juontuivat Säädyllisestä murhenäytelmästä, joka oli herättänyt pahennusta. Osa suomalaista sotakirjallisuutta Raakileet-käsikirjoitus tuli esiin vuonna 1996. Kaimio kävi yhdessä Helvi Hämäläisen kanssa läpi tämän kotiinsa keräämää arkistoa. Kätköistä paljastui kymmenisen sotkuista käsikirjoitusnippua, niiden joukossa Raakileet. Kaimion mukaan juuri käsikirjoituksen sotkuisuus on syynä siihen, että teoksen julkaiseminen on kestänyt näihin päiviin. Kirjan kustantamista kuitenkin auttoi tutkija Katri Kivilaakson Helvi Hämäläisen kirjailijakuvasta Hiidenkivi-lehteen kirjoittama artikkeli. Kivilaakso ihmetteli, miksei romaania ole vielä kustannettu. Kivilaakso löysi käsikirjoituksen työskennellessään Suomalaisen kirjallisuuden seuran Kirjallisuusarkistossa, jossa Hämäläisen arkistokokoelma nykyään sijaitsee. Kivilaakso kertoo, että sotaa kuvaava kirjallisuus on perinteisesti mielletty suomalaisessa kirjallisuudessa hyvin miehiseksi aiheeksi eli miehet kirjoittavat sodasta rintamalla ja muutenkin. - Mutta minusta on hyvin kiinnostavaa, että kaksi vaikuttavinta, järkyttävintä sotaa kuvaavaa kirjaa jotka olen lukenut, ovat naisten kirjoittamia. Hämäläisen Raakileiden ohella toinen kirjailija on Irja Salla, jonka arkistoaineisto löytyy myös Suomalaisen kirjallisuuden seuran arkistosta. Nämä kuvaukset ovat sellaisia, joita en ollut lukenut aiemmin ja joihin ei törmää kirjallisuushistorioita lukiessaan. Toivottavasti arkistoista löytyy niitä lisääkin. Katri Kivilaakso toivoo, että Helvi Hämäläisen Raakileet tulee luetuksi ja otetuksi vastaan osana suomalaista sotakirjallisuutta ja sodan aikalaiskuvauksia. Radion kulttuuriuutiset