Hyppää sisältöön

Taru Mäkelä kertoo dokumentillaan suvustaan, itsestään ja suomalaisesta elokuvahistoriasta

Mäkelöiden suvun historia on olennainen säie suomalaista elokuvahistoriaa niin nykyisen Finnkinon muotoutumisen kuin elokuvatuotannonkin osalta. Ohjaaja Taru Mäkelä miettii sukunsa kronikkaa ensi-iltansa saavassa dokumenttielokuvassa Saalis.

Taru Mäkelä sanoo, että tarkoituksena on ollut tehdä dokumentaarinen elokuva porvaristosta, sen arvoista ja elämäntavasta, kertoa yleisestä yksityisen kautta. Saalis-elokuvan alaotsikko "Tarua ja totta Mäkelän suvusta" kertoo kuitenkin enemmän: paljon on mukana Tarun itseään ulkopuolisena sisäpiiriläisenä, kuten hän itsekin elokuvassa toteaa.

Mäkelöiden elokuvahistoria lähtee liikkeelle 1920-luvulla, kun Tarun isovanhemmille tarjottiin hoidettavaksi Porin Fennia-teatteria. Vähitellen väinö ja Anna Mäkelän yrityksestä kasvoi konserni, jonka historia liittyy kiinteästi niin Suomi-Filmin kuin Finnkinonkin menneisyyteen. Väinö Mäkelä oli elokuvamoguli Toivo Särkän ja Risto Orkon rinnalla ja dokumentissa kosketetaan muun muassa Väinön roolia Suomi-Filmin pelastamisessa Siltalan pehtoori -elokuvan avulla.

Kilpailuhenkeä, metsästystä ja kiiltäviä autoja Saalis-elokuvaa tehdessään Taru Mäkelällä on ollut käytössään huimat määrät filmiä: muun muassa Tuukka-isän kuvaamaa kaitafilmiä ja Mauno-sedän 16-millistä - ja paljon jäi käyttämättä. Perhe-elokuvat tuntuvat vievän hyvinkin lähelle, muttei sentään aivan intiimiin asti. Vaikka Mäkelä tuntuukin poimivan yrittäjäperheen menneisyydestä paljon porvarillisuuteen liittyviä negatiivisia asioita ja elokuvastakin puhutaan pääosin elinkeinona, myös rakkaus elokuvaa kohtaan pilkottaa. - Samalla intohimolla tahdon tehdä asioita. Isoisäni kirjoitti, että vaikka konkurssiin mentäisiin, niin taito säilyy. Ihmisten luomat imperiumit luhistuvat, ja kun on liikaa lihaa, on myös matoja, Taru Mäkelä muotoilee. Vuonna 2005 Mäkelä perusti uudelleen yhdessä miehensä, Saaliin kuvanneen Jouko Seppälän kanssa tuotantoyhtiö Kinoston. Alun perin se oli Veikko Mäkelän yhtiön nimi, tavaramerkki 90 vuoden takaa. Nyt yhtiö tekee yhteistuotantoja, sekä dokumentaarisia että fiktiivisiä elokuvia. - Konsernia en halua. Oikeassa busineksessa pitäisi vielä kasvaa ja laajentua. Minulle tämä on yhdistettynä teatterin tekemiseen elämäntapa ja toimimme yhdessä eri alojen osaajien kanssa, Mäkelä sanoo ja viittaa sekä Kinottaren tuottajaan Lasse Saariseen että Juha Elomäkeen Pirkanmaan elokuvakeskuksesta, joka levittää elokuvaa. Saalis näytetään poikkeuksellisesti beta-nauhalta filmin sijaan. Selitys tähän löytyy siitä, että vaikka elokuvaa pidettiin tärkeänä, rahoituksen löytyminen kesti, eikä liki kymmenen vuoden odotustakaan palkittu rahalla filmiversioon. Nyt elokuva leviää poikkeuksellista reittiä ja enteilee osaltaan murrosta elokuvateatterien ohjelmistossa. YLE Uutiset

.
.