1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Uskonoppinut vaatii tappamaan aateloidun Rushdien

Pakistanilainen kovan linjan uskonoppinut vaatii tappamaan kirjailija Salman Rushdien, jonka saama aatelisarvo on raivostuttanut muslimeja useissa maissa. Rushdie on yksi uusista ritareista, jotka Britannia aateloi lauantaina kuningatar Elisabet II:n syntymäpäivän kunniaksi.

Pakistanin pääkaupungin Islamabadissa moskeijaa johtava Abdul Rashid Ghazi sanoo, että Rushie ansaitsee kuoleman aatelointinsa vuoksi. Britannian kuningatar Elisabet II löi Rushdien viikonloppuna ritariksi.

Ghazi sanoi olevansa täysin samaa mieltä uskonnollisten asioiden ministerin Mohammad Ejaz-ul-Haqin kanssa. Tämä sanoi alkuviikolla, että Rushien arvonimi lietsoo ääri-islamilaisuutta ja kannustaa itsemurhaiskuihin. Myöhemmin hän täsmensi, ettei tarkoittanut lausunnollaan puolustaa mahdollisia iskuja.

Britannia sanoo olevansa pahoillaan siitä, että kirjailija Salman Rushdien aatelisarvo on kuohuttanut mieliä muslimimaissa. Ulkoministeri Margaret Beckett painottaa kuitenkin, että Rushdie aateloitiin pelkästään pitkäaikaisen, ansiokkaan kirjailijanuransa vuoksi.

Iranin ja Pakistanin hallitusten mukaan perusteet eivät olleet kirjalliset, vaan tarkoituksena oli loukata muslimeja. Pakistanin ja Iranin ulkoministeriöt ovat tällä viikolla puhutelleet Britannian suurlähettiläitä Rushdien aatelisarvon takia. Se on myös aiheuttanut mielenosoituksia Pakistanissa ja Malesiassa.

Rushdien vuonna 1988 julkaistu romaani Saatanalliset säkeet aiheutti kovaa kuohuntaa muslimimaailmassa, jossa kirjaa pidettiin profeetta Muhammedia halventavana.

Iranin tuolloinen uskonnollinen johtaja ajatolla Khomeini langetti Rushdielle fatwan, jonka perusteella hänet olisi saanut tappaa. Iranin hallitus ilmoitti kymmenen vuotta myöhemmin, ettei Rushdien henki ollut enää vaarassa, mutta periaatteessa fatwaa ei ole koskaan kumottu.

Pakistan ja Iran esittäneet vastalauseensa Sekä Pakistanin että Iranin ulkoministeriöt ovat esittäneet aateloinnista vastalauseensa Britannian suurlähettiläille. Pakistanin ulkoministeriön mielestä Rushdien aatelointi on vastoin kummankin maan pyrkimyksiä rakentaa keskinäistä ymmärrystä. Maan parlamentti tuomitsi Britannian päätöksen kannanotossaan jo maanantaina. Iran syytti Britannian hallitusta muslimien tunteita vakavasti loukkaavasta, epäasiallisesta ja provokatiivisesta päätöksestä, joka on suunnattu islamia vastaan. Malesiassa taas kovan linjan islamistinen puolue on osoittanut mieltään Britannian suurlähetystön edessä. Pieni ryhmä puolueen kannattajia vaati Rushdien ja Britannian tuhoamista. Afganistanissa nykyhallitusta vastaan taisteleva Taliban-liike tuomitsee luopioksi kuvaamansa Rushdien ja hänen saamansa kunnianosoituksen. Se on jälleen uusi islaminuskon loukkaus, arvioidaan järjestön johdon kannanotossa. Lännen tukema Afganistanin nykyhallitus ei ole ottanut kantaa Rushdien ritariuteen eikä maassa ole ollut mielenosoituksia. Intiassa pidetään muslimimaiden reaktioita liiallisina Intian tiedotusvälineet puolestaan syyttävät Irania ja Pakistania Rushdien ritariuden ja Britannian päätöksen politisoimisesta. Times of India -sanomalehden mielestä maiden reaktiot ovat äärimmäisiä ja tarkoitettu vain omien asemien vahvistamiseen. Hindustan Times taas arvelee, että muslimimaiden "isku ritari-instituution ruostuneeseen haarniskakäteen" vain lisää kiinnostusta Rushdien Saatanalliset säkeet -kirjaa kohtaan. Kuolemantuomio

Saatanallisista säkeistä Tiistaina 60 vuotta täyttänyt Salman Rushdie syntyi Intiassa Mumbaissa eli entisessä Bombayssa muslimiperheeseen. Rushdie muutti teini-iässä perheensä kanssa Pakistanin kautta Englantiin, missä hän kävi koulunsa ja aloitti opiskelunsa Cambridgen yliopistossa. Rushdie julkaisi ensimmäisen romaaninsa vuonna 1975, mutta suureen kansainväliseen julkisuuteen hän nousi kuusi vuotta myöhemmin romaanillaan Keskiyön lapset. Vuonna 1988 julkaistu Saatanalliset säkeet -kirja kohahdutti erityisesti muslimimaailmaa, joissa laajat piirit pitivät kirjan kuvausta profeetta Muhammedista ja hänen töistään jumalanpilkkana. Itse Rushdie piti kirjaansa jokseenkin laimeana ja suurelta osin muusta kuin islamista kertovana tekstinä. Romaani kuitenkin kiellettiin useissa muslimimaissa ja sitä vastaan protestoitiin ankarasti. Vuonna 1989 Iranin tuolloinen uskonnollinen johtaja ajatolla Homeini julkisti fatwan eli uskonnollisen määräyksen tappaa Rushdie. Kirjailija vetäytyi turvallisuussyistä lähes vuosikymmeneksi maan alle Britannian suojeluksessa, mutta jatkoi kirjallista työtään. Iranin maltillinen ja uudistusmielinen hallitus sanoutui irti fatwasta vuonna 1998, mutta jyrkän linjan islamistit pitävät edelleen siitä kiinni. Rushdie palasi julkisuuteen vuonna 1999. Reuters, AFP, AP, BBC, YLE Uutiset Salman Rushdie Mukkulassa vuonna 1983 (Elävä arkisto)