Piispa Henrikin pääkallo palautettiin Turkuun

Museovirasto on palauttanut Turun tuomiokirkon pyhäinjäännökset Helsingistä takaisin kotipaikkaansa. Kyse on luista, tekstiileistä ja pergamenteista. Joukossa ovat muun muassa piispa Henrikin pääkallo, pyhän Birgitan kalotti ja piispa Hemmingin arkusta talteen otetut luut.

kulttuuri

Seuraavaksi reliikit tutkitaan monipuolisesti. Niistä puuttuu edelleen piispa Henrikin värttinäluu, jonka Museovirasto on antanut säilytettäväksi Pyhän Henrikin katedraaliin Helsinkiin. Värttinäluukin on tarkoitus palauttaa Turkuun tutkimuksia varten.

Nykyaikaisten tutkimusmenetelmien avulla toivotaan saatavan lisävalaistusta satoja vuosia vanhoista pyhäinjäänteistä.

Pyhäinjäännökset siirrettiin vuonna 1924 Turusta Helsinkiin tutkimussyistä. Vuonna 2003 asiakirjoista varmistui, että Turun tuomiokirkko on reliikkien laillinen omistaja.

Pyhäinjäännöksiä tutkittu viimeksi 1930-luvulla 1920 - 1930-luvuilla reliikkejä tutki valtionarkeologi Juhani Rinne. Hän julkaisi yhdessä professori Yrjö Kajavan kanssa tutkimustuloksista kertovan kirjan Pyhä Henrik, piispa ja marttyyri.

Sittemmin Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä sekä Helsingin Pyhän Henrikin katedraaliseurakunta ovat toivoneet tuoreempaa tietoa.

Piispa Henrikiä pidetään Suomen kirkon perustajana. Henrikistä on tietoja lähinnä vanhoissa legendoissa. Perimätiedon mukaan Henrik vaikutti Suomessa 1150-luvulla, ja talonpoika Lalli surmasi hänet. Niin Henrikin kuin Lallinkaan olemassaoloa ei kuitenkaan ole voitu todistaa. Eräiden tutkijoiden mukaan molemmat saattavat olla keksittyjä henkilöitä.

Lähteet: YLE Uutiset