Hyppää sisältöön

Kiivilinnut palanneet Uuden-Seelannin pääkaupunkiin

Uuden-Seelannin pääkaupungissa Wellingtonissa on mahdollista kuulla kansallislinnun öistä huutelua ensi kertaa yli sataan vuoteen. Syynä on pääkaupungin lieppeille perustettu suojelualue.

Sukupuuton uhkaamia kiivejä ja 14:n muun Uuden-Seelannin alkuperäislajin edustajia on parin vuoden ajan asutettu suojelualueelle aivan Wellingtonin keskustan tuntumaan. Karorin suojelualue on lajissaan ensimmäinen.

Kiivejä alueella on satakunta. Lintujen siipiä ei ole leikattu, vaan ne saavat liikkua vapaasti runsaan 250 hehtaarin alueella metsäisessä laaksossa.

Vuorten ylle sen sijaan on viritetty ohut suojaverkko pitämään pedot loitolla. Epäilijöiden yllätykseksi se on pitänyt asukit Karorissa ja pedot poissa.

40 prosenttia Uuden-Seelannin alkuperäisistä eläinlajeista on kadonnut sitten 1300-luvun, jolloin saarille alkoi muuttaa ihmisiä koirineen. Osittain syyllisiä ovat myös ihmisten mukana salamatkustaneet rotat.

Uusi-Seelanti on lajistoltaan ainutlaatuinen 85 miljoonaa vuotta kestäneessä eristyksessä kehittyi aivan omanlainen eläimistönsä. Nisäkkäitä siellä ei ollut lainkaan. Karoriin asutettujen eläinten joukossa on muun muassa tuatara, 200 miljoonaa vuotta sitten kukoistaneen alkuliskojen heimon viimeinen edustaja, sekä weta, joka on saanut nimensä maorien rumuuden jumalalta. Nimi on kuvaava, sillä jopa kymmensenttiseksi kasvava weta näyttää heinäsirkan ja torakan suurelta ristisiitokselta. Karoriin suunnitellaan luontokeskusta Karori on osa ponnistusta näiden kaikkein uhanalaisimpien lajien pelastamiseksi, jotta niille ei käy kuten esimerkiksi jättiläismäiselle moa-linnulle ja suurimmalle koskaan eläneelle petolinnulle Haastin kotkalle. Molemmat tapettiin nopeasti sukupuuttoon. Karoriin rakennetaan myös keskus vierailijoille, joiden määrän odotetaan tällä vuosikymmenellä kasvavan jopa 200 000 vuodessa. Viime kädessä haaveissa kangastaa Uudelle-Seelannille vieraiden kasvilajien kitkeminen Karorista ja korvaaminen alkuperäislajeilla.