Noitakokous pohtii kehitysmaiden noitavainoja

Noituuden asiantuntijat eri puolilta maailmaa ovat kokoontuneet Jäämeren rannalle Pohjois-Norjaan. Kansainvälisen noitakonferenssin puheenaiheina ovat tänä vuonna perinteisen noituuden lisäksi myös nykyaikainen noituus sekä kidutus ja ihmisoikeudet.

kulttuuri

Erityisesti tämän vuoden noitakokouksessa puhuttavat kehitysmaiden noitavainot. Euroopassa vainot ja noidaksi syyttäminen ovat historiaa, mutta joissakin Afrikan ja Aasian maissa sairauksista, epäonnesta tai huonosta säästä syntipukiksi voi tänäkin päivänä joutua noituudesta syytetty henkilö.

Konferenssin järjestelytoimikunnan puheenjohtaja, historian professori Marko Nenonen sanoo tilanteen olevan pahin Afrikan maissa, joista monet ovat alkaneet käsitellä noituutta sikäläisissä oikeuselimissä.

- Siirtomaavallan aikana länsimainen hallinto pyrki rajoittamaan noitien lynkkauksia ja lopettamaan taikauskon kehitysmaissa. Taikuus ja noituus selitettiin humpuukiksi. Nyt kun monissa maissa halutaan palata omaan kulttuuriin ja perinteisiin, on ihmisten oikeusturva paikoin jopa heikentynyt, Nenonen kertoo.

Tampereen yliopistossa historian dosenttina toimiva Nenonen ei halua ulkomuistista mainita maita, mutta muistuttaa Afrikan maiden englanninkielisen lehdistön käsittelevän usein taikauskoon ja noitasyytteisiin liittyviä aiheita.

Kidutus on korvannut noitavainot länsimaissa Mielenkiintoisena lisänä noituuden ja noitavainojen historian tutkimiseen liittyy tänä vuonna kidutuksen tutkiminen. Perjantaina Vardøn konferenssissa puhunut Teksasin lakikoulun professori Amon Burton luennoi kidutuksen historiasta Nürnbergin oikeudenkäynneistä terrorismin vastaiseen sotaan ja Guantanamon vankileiriin. Euroopassa kidutukset tehtiin laittomiksi noitavainojen jälkeen 1700-luvulla. Nenonen huomauttaa, että 1900-luvulla käytäntö kuitenkin elpyi uudelleen. - Nyt 2000-luvulla esimerkiksi Yhdysvalloissa on tehty paljon hallinnollista työtä, että kiduttamista voitaisiin perustella paremmin. Noituuteen nykyaikaisilla kidutuksilla ja noitavainoilla on paljon yhteistä, Nenonen sanoo. Hänen mukaansa noitavainoja perusteltaisiin salaperäisellä ja pelottavalla uhalla - aivan kuten terroristeiksi epäiltyjen vainoja tänä päivänä. - Noidat ajateltiin salaperäisenä ja pelottavana armeijana. Sen katsottiin olevan niin vaarallinen, että voitaisiin luopua tasapuolisen ja reilun oikeudenkäynnin perusteista. Samoin perustein perustellaan nyt oikeudenkäyntejä terrorismin vastaisessa taistelussa. Nykynoitia, shamaaneja ja parantajia Joka kesä järjestettävään kansainväliseen noitakonferenssiin osallistuu tänä vuonna noin sata ihmistä. Kaukaisimmat vieraat ovat matkanneet Jäämeren yöttömään yöhön Australiasta asti. Mukana on tutkijoiden lisäksi nykyaikaisia noitia ja shamaaneja sekä parantajia. - Täällä saa mennä vaikka parannettavaksi jos haluaa, Nenonen kertoo. Erityisenä teemana on länsieurooppalaisen tutkimusnäkökulman arvostelu. Nenosen mukaan noituuteen keskittyvä historiantutkimus on painottanut liikaa ranskan- ja saksankielisten alueiden historiaa. Samalla noitasapattiin lentävät noidat ovat jättäneet varjoonsa muiden alueiden shamaanit ja pahojen taikojen perinteet. Kansainvälinen noitakonferenssi järjestetään joka vuosi Vardøn kylässä, joka koki 1600-luvulla asukaslukuun nähden Euroopan pahimmat noitavainot. Vardøn noitavainoissa noin 80 naista poltettiin noitina. Heidän syytettiin tavanneen paholaisen läheisellä noitavuorella. Tänä vuonna kokouksen ovat järjestäneet Tromsøn, Tampereen ja Teksasin yliopistot. Kaikkiaan Uuden ajan alun noitavainoissa teloitettiin Euroopassa jopa 50 000 noidaksi epäiltyä ihmistä.

Lähteet: YLE Uutiset