Ihmiskaupan määrittely ollut vaikeaa

Viranomaisten apua hakevat ihmiskaupan uhrit ovat useimmiten tavallisen työn tekijöitä. Etukäteen oletettiin, että apua hakisivat lähinnä prostituoidut. Myös oleskelulupia ihmiskaupan uhreille on myönnetty vähemmän kuin alunperin odotettiin.

Kotimaa

Vantaan käräjäoikeus antaa ensi viikolla päätöksensä intialaisen miehen tapauksesta, jossa kahta miestä syytetään törkeästä ihmiskaupasta ja törkeästä laittoman maahantulon järjestämisestä.

Ihmiskaupan vastaista toimintaa pohtinut työryhmä laati jo kaksi vuotta sitten paksun pumaskan toimintaehdotuksia. Niiden pohjalta piti kirjoittaa toimintaohjelma viime vuoden loppuun mennessä. Työ on yhä kesken, ja ohjelman pitäisi valmistua syksyllä.

Tällä kertaa hitaus on ollut hyödyksi, sillä käsitys todellisuudesta on koko ajan muuttunut.

Vuoden alusta lähtien on ollut voimassa laki ihmiskaupan uhrien auttamisesta. Tukipisteet sijaitsevat Oulun ja Joutsenon vastaanottokeskuksissa.

Viime kesästä lähtien on voitu myöntää oleskelulupia ihmiskaupan uhreille ulkomaalaislain uuden pykälän nojalla. Oleskelulupia on myönnetty yksi ja toinen on harkinnassa. Tämä ei kuitenkaan kerro ihmiskauppaepäilyjen määrästä, sanoo ylitarkastaja Berit Kiuru Ulkomaalaisvirastosta.

- Alussa ehkä kuviteltiin, että näitä oleskelulupia myönnettäisiin uhreille enemmän kuin nyt on tapahtunut. Määrä ei kerro siitä, kuinka paljon tapauksia on ollut esillä. Tutkinta voi alkaa ihmiskauppana, mutta sitten rikosnimike muuttuukin esimerkiksi kiskonnantapaiseksi työsyrjinnäksi, Kiuru sanoo.

Tällaisissa tapauksissa myönnettyjen oleskelulupien syy ei enää ole ihmiskauppa, vaikka rikosnimikkeen raja onkin veteen piirretty.

Sekä KRP että ulkomaalaisvirasto puhuvatkin ihmiskaupan kaltaisesta rikollisuudesta, joita ovat törkeä paritus, ihmissalakuljetus ja kiskonnan tyyppinen työsyrjintä.

Lähteet: YLE Uutiset