Ikimainio luonnontieteilijä Carl von Linné

Ruotsalaisen luonnontieteilijän Carl von Linnén juhlavuonna hänen elämäntyötään muistetaan lukuisin näyttelyin. Tänä vuonna on kulunut 300 vuotta von Linnén syntymästä. Näyttelyiden kautta pääsee kurkistamaan myös yksityishenkilö Linnéhen, jonka tiedemiehen työssään oli sopeuduttava aikansa virallisiin opinkappaleisiin.

kulttuuri

Professori Anto Leikolan mukaan Sakari Topeliuksen Välskärin kertomuksissa on äärimmäisen romantisoitu kuva Linnéstä eli Kukkaiskuninkaasta.

- Hänen edessään kedon kukkaset melkein kumartavat. Ja miten kukkaset ovat yhtä vaatimattomia ja herttaisia kuin Linné itse, professori Leikola vitsailee.

Leikola kertoo Linnén olleen niin vaatimaton, että hän kirjoitti elämänkertansakin viiteen kertaan.

- Hän otti tunnuskukakseen vanamon, koska se on "vaatimaton, pieni, vähään tyytyvä, pian häviävä, ja huomaamaton" kuten Linné, jonka mukaan kukka on saanut nimensä.

Leikolan naurahtaa, että pohjimmiltaan Linné vaikuttaa siis äärimmäisen vaatimattomalta.

- Hän osasi elämänkerroissaan hyvin tarkkaan luetella, miten kuuluisa hänestä oli tullut. Kaiken omakehun keskellä olevat asiat pitivät paikkansa, kun hän kertoo olevansa arkkiatri ja aatelisherra.

Linné muisti myös mainita, että "äskettäin minut mainittiin maailman kahdeksan kuuluisuuden joukossa".

Carl von Linné ei totisesti kätkenyt elämänsä varrella kynttilää vakan alle. "Jumala loi, Linné järjesti", hän totesi. Hän kutsui myös sisäpiiriään apostoleikseen.

Von Linné oli määrätietoinen mies jo nuorena. 25-vuotiaana ylioppilaana hän sonnustautui Lapinpukuun ja lähti matkalle tuntemattomaan. Paluumatkalla hän koukkasi valtakunnan itäpuolella suomenkielisellä Pohjanmaalla. Tuolta ajalta on säilynyt suomen kielen sanakirja.

- Kirjassa on suomenkielisiä sanontoja kuten: Laita mulle hevonen pian! Anna minun ostaa voita, leipää! Mitä ruoka maksaa? Onkos joku joka ruotsia taitaa? Anna minulle yösija, kertoo Leikola.

Anto Leikolan mukaan kaikkein pelottavin sanonta oli "Minä kuljen kuninkaan asialla yötä päivää myöten!". Kumma, jos eivät talonpojat uskoneet, että 25-vuotias ylioppilas Linné on suurikin herra.

Vapaamielinen Linné Linnén kirjoitukset heijastelivat 1700-luvun vapaamielistä ajattelua. Hänen seksuaaliluentonsa ovat suoraa tekstiä, kun lääkäri puhuu nuorille lääkärinplantuille. Kasvien seksuaalielämää Linné kuvasi innostuneesti fantastiseksi. Eläinten parittelu oli hänen mielestään vähän irvokasta, mutta ihmisten sänkykamaripuuhastelut kertakaikkisen moraalitonta touhua. - Linné sijoitteli kirjoituksissaan raamatunlauseita sinne tänne. Itse asiassa Linnén uskonnolliset käsitykset eivät olleet ihan oikeaoppisen luterilaisia. Hänellä oli omat käsityksensä, mutta tietenkin hän pysyi uskollisena luterilaisen kirkon opeille, toteaa Leikola. Jumala oli luonut kaikki kasvit. Linnén tehtävä oli löytää ja luokitella kasvit. Tiedemiehenä Linné järkeili, että uusia lajeja voisi syntyä luonnollista tietä. Upsalan piispa Andreas Brovallius ilmoitti kuitenkin, että tässä kulkee raja. Ei yhtään pidemmälle! Linné sanoikin, että missä poliitikot puuhaavat, siellä ei ole vapautta, missä kirkko asettaa sulkuja, siellä ei synny tiedettä, mutta missä mieli on vapaa, ihminenkin voi kehittyä. Elias Lönnrotille Carl von Linné oli Ikimainio. Vielä paremmaksi pisti Sakari Topelius. "Vielä kauan hänen kuoltuaan muistelevat lapset hänen nimeään. Viisaat maailmassa sanovat toisilleen: Se oli mainio mies! Kun iltatuuli heiluu puissa, kukissa ja heinissä, kuulet maailman suhisevan ja melkein sanovan toisilleen näin: Hän oli mies, joka rakasti meitä ja ymmärsi meitä, oli nimeltä Carl von Linné. Se oli mainio mies!" Carl von Linnén ja hänen suomalaisten opetuslastensa elämään ja työhön voi tutustua Helsingin yliopistomuseo Arppeanumissa. Myös tiedekeskus Heurekassa Vantaalla muistetaan tänä kesänä Carl von Linnén elämäntyötä. Radion kulttuuriuutiset