1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Tupakkateollisuuden kierot kuviot

Tupakkateollisuuteen liitetään vahvasti ajatus korruptoituneista suuryrityksistä, jotka tekevät mitä tahansa myydäkseen tuotteitaan.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Tupakkayhtiöiden kohtaloksi koituivat Yhdysvalloissa 1990-luvulla lukuisat oikeustaistelut, kun eri osavaltiot ja myös liittovaltio vaativat korvauksia tupakan aiheuttamien sairauksien kulujen korvaamiseksi. Niiden yhteydessä avattiin pääsy tupakkateollisuuden salaisiin kansioihin, ja tupakkatuotteiden haitat kiistäneet tutkimukset joutuivat uuteen valoon.

Negatiivista huomiota on herättänyt myös Tshekin tasavallassa vuonna 2001 julkaistu Phillip Morris -yhtiön raportti, jonka mukaan tupakoitsijat itse asiassa säästävät valtion rahoja - kuolemalla nuorempina kuin muut.

Tupakkateollisuuden oma lääketiede Tupakkateollisuus poikkeaa muista toimialoista siinä, että se on perustanut oman lääketieteensä esittääkseen tuotteistaan vähemmän vahingollista kuvaa. Yhdysvaltain tupakkateollisuus rupesi taistoon tuotteidensa puolesta 1950-luvulla. Sen oman lääketieteen alkupisteenä voidaan pitää tupakkayhtiöiden vuonna 1954 yli 400 lehdessä julkaisemaa ilmoitusta, A Frank Statement to Cigarette Smokers, jossa yhtiöt vakuuttivat kantavansa huolta asiakkaidensa terveydestä, mutta totesivat samalla, etteivät usko tuotteidensa olevan haitallisia. Tupakkayhtiöt perustivat yhdessä yhteisen tutkimusinstanssin, Tobacco Industry Research Committee TIRC:in, jonka nimi muuttui vuonna 1964 Council for Tobacco Researchiksi, eli CTR:ksi. Vuoteen 1993 mennessä TIRC ja CTR olivat rahoittaneet yli 1 300 tutkimusta, joiden tarkoitus oli esimerkiksi etsiä keuhkosyövälle muita syitä kuin tupakointi.

Taktiikkana oli tuottaa ja vahvistaa mielikuvia tupakoinnin terveyshaitoista tieteellisesti kiistanalaisena kysymyksenä. Paljastuneet asiakirjat ovat osoittaneet, miten teollisuus loi järjestelmällisesti omien tutkimustensa avulla argumentteja, joita käytettiin median lisäksi myös tupakansääntelyä koskevassa lobbaustoiminnassa ja oikeusistuimissa.

Yhtiöiden sisäisistä muistioista kävi muun muassa ilmi, että tupakkateollisuudessa tiedettiin tupakan olevan sekä riippuvuutta että syöpää aiheuttavaa, vaikka sitä ei julkisesti myönnettykään. Vielä vuonna 1994 tupakkayhtiöiden johtajat todistivat Yhdysvaltain kongressissa, ettei nikotiini heidän mielestään aiheuta riippuvuutta.

Tupakkateollisuuden lääketieteen päätepisteenä voidaan pitää vuoden 1998 Minnesotan osavaltion kanssa solmittua sopimusta, jonka ehtoihin kuului CTR:n lopettaminen.

Esiin nousseisiin tietoihin tupakoinnin terveysriskeistä teollisuus vastasi esimerkiksi tuotekehittelyllä ja mainonnalla. Naisille luotiin kevytsavukkeita tai muodoltaan ohuempia ja pidempiä savukkeita. Miehiseen imagoon vedottiin machon punaisen Marlboron ja sen kaltaisten merkkien mainonnalla. Nuorisolle suunnattiin imagoltaan nuorekkaita uutuusmerkkejä.

Tupakan terveyshaitat

Tupakoinnin rajoituksista ja vähentymisestä huolimatta Suomessa on noin miljoona tupakoitsijaa. Euroopan väestöstä noin 32 prosenttia tupakoi. Suurin luku on Kreikassa, missä 42 prosenttia aikuisväestöstä polttaa.

Vuonna 1988 julkaistu Yhdysvaltain korkeimman lääkintäviranomaisen raportti vertasi nikotiinin aiheuttamaa riippuvuutta heroiini- ja kokaiiniriippuvuuteen. Raportti pitää nikotiiniriippuvuutta jopa voimakkaampana kuin heroiiniriippuvuutta, ja vaikka tupakanpolton lopettamisen aiheuttamat vieroitusoireet eivät yleensä johda vakaviin lääketieteellisiin seurauksiin, yhtäläisyyksiä nikotiinin ja heroiinin välillä löytyy runsaasti.

Tupakan yhdisteistä yksistään nikotiini lamauttaa ihmisen hermojärjestelmän. Toksikologisesti se onkin hermomyrkky.

Tupakan savusta leviää toistasataa ihmiselle haitalliseksi tiedettyä yhdistettä. Näistä yli 40 on luokiteltu syöpävaarallisiksi. Savun hiukkasissa on epäorgaanisia suoloja, hiilivetyjä, emäksiä, steroleita, rasvahappoja ja styreeniä. Kaasumaisina yhdisteinä savussa on hiilimonoksidia, hiilidioksidia, typpimonoksidia, typpidioksidia, formaldehydiä, nikotiinia, bentseeniä, tolueeniä, 3-etenyylipyridiiniä, etyylibentseeniä, pyridiiniä, isopreenia ja limoneenia.

Ennen nykyaikaisen savukkeen syntyä 1900-luvun taitteessa keuhkosyöpä oli erittäin harvinainen sairaus. Saksalainen Fritz Lickint julkaisi vuonna 1929 ensimmäisen tilaston tupakan ja keuhkosyövän välisestä yhteydestä. Vuonna 1950 tämä yhteys vahvistettiin tieteellisessä tutkimuksessa. Kesti kuitenkin 1980-luvulle asti ennen kuin passiivisen tupakoinnin ja keuhkosyövän yhteys todistettiin tieteellisesti.

Keuhkosyövän lisäksi tupakoinnin on todistettu lisäävän muita syöpiä, sydän- ja verisuoni- sekä hengityselintauteja. Tutkimusten mukaan joka kolmas kaikista syöpätapauksista sekä sydän- ja verisuonitaudeista johtuu tupakoinnista.

Suomessa tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin kuolee joka vuosi 4 000 - 6 000 ihmistä, mikä on enemmän kuin huumeiden, alkoholin, liikenneonnettomuuksien, aidsin, itsemurhien ja murhien seurauksena kuolee yhteensä.

Uusi markkinarako kehitysmaista

Tupakkayhtiöt tuottavat nykyisin 5,6 biljoonaa savuketta vuodessa, eli lähes 900 savuketta vuodessa jokaista maapallon ihmistä kohtaan. Tupakoivia ihmisiä arvellaan olevan noin miljardin verran.

Tupakkateollisuus on tuottoisaa bisnestä, ja sitä hallitsevat niin monikansalliset suuryhtiöt kuin valtiolliset tupakkamonopolitkin.

Maailman suurin tupakantuottaja on Kiinan kansallinen tupakkamonopoli. Kiinalaiset polttavat eniten tupakkaa maailmassa, 1,8 biljoonaa savuketta vuodessa, eli yli kolmasosan koko maailman kokonaiskulutuksesta. Myös Japanin tupakkamarkkinoita hallitsee kansallinen yhtiö, Japan Tobacco Inc. Sen maailmanmarkkinaosuus on yli kuusi prosenttia.

Yhdysvaltalainen Phillip Morris -yhtiön emoyhtiö Altria Group on kaupallisista tupakkayhtiöistä suurin. Sen taktiikkana on ollut ostaa pienempien maiden omia tupakkayhtiöitä, esimerkiksi Panamassa ja Libanonissa, ja laajentaa näin toimintaansa. Altrian markkinaosuus oli vuonna 2003 noin 17,6 prosenttia.

Britanniassa pääkonttoriaan pitävä British American Tobacco on maailman toiseksi suurin tupakkayhtiö. BAT:in markkinaosuus on noin 15 prosenttia. Tupakkayhtiö Altadis hyväksyi heinäkuussa 2007 Imperial Tobaccon ostotarjouksen. Uusi suuryritys hallitsee arviolta 5,6 prosentin markkinaosuutta.

Tupakan kulutuksen kasvunäkymät ovat länsimaissa heikot. Tupakkateollisuus onkin hionut strategioitaan kehitysmaiden varalle, sillä väestönkasvu takaa kasvavan kuluttajakunnan ja kehittyvissä maissa valtion valvonta on lapsen kengissä.

Maailman terveysvirasto WHO:n mukaan suurin osa maailman tupakoijista asuukin nykyään köyhissä tai keskituloisissa maissa. Tupakan kulutuksen odotetaan kasvavan vielä erityisesti kaukoidässä.

WHO:n mukaan tulevaisuus näyttää synkältä. Tupakoitsijoiden osuus nousee köyhemmissä maissa väestönkasvun myötä, ja tupakan aiheuttamien sairauksien ja kuolemien määrä kasvaa räjähdysmäisesti.

<<< Ihailusta inhoon - tupakan tie lainsuojattomaksi (siirryt toiseen palveluun) >>> Tupakan taival länsimaissa (siirryt toiseen palveluun) Tiina Forsberg (siirryt toiseen palveluun), YLE Uutiset

Lue seuraavaksi