1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. kulttuuri

"Yöstä Venuksen luona loppuelämä Merkuriuksen kanssa"

Lukuisat näyttelyt ympäri maailmaa valottavat Carl von Linnén monipuolista työtä eri tieteenaloilla. Uppsalan kasvitieteellisen puutarhan juhlanäyttelyn 300-vuotiaan Linnén kunniaksi on koonnut Anders Boulonger.

kulttuuri

Linné oli myös lääkäri, geologi ja kansatieteilijä. Malaria riehui 1700-luvulla ympäri Pohjolaa, ja Linnéllä riitti töitä. Lääkärinä hän varoitteli viinan kiroista, tupakan vaaroista ja sokerin haitallisuudesta. Hän neuvoi porvarisrouvien masentuneisuuden hoitoon suklaata. Linné puhui kunnollisen yöunen ja vauvojen pitkän imetysajan puolesta.

Maailman terveysjärjestön WHO:n suositukset ovat tänään paljolti samansuuntaisia, toteaa Carl von Linnéstä Uppsalan kasvititieteellisen puutarhan suurnäyttelyn koonnut Anders Boulogner.

Rohtoja ja ihmeyrttejä Jos on nuorena päästänyt ohjat käsistään, ei pysty vanhempanakaan hillitsemään itseään, oli Linnén neuvo seksihurjastelijoille. Linné toimi amiraliteetin lääkärinä Tukholmassa kolme vuotta ennen muuttoaan Lundin kautta Uppsalaan. Tukholman vuosinaan hän joutui tekemisiin niin viinanjuonnin kuin holtittoman sukupuolielämän aiheuttamien kirojen kanssa, kuvailee Boulogner. - Kuppaa Linné hoiti elohopeasalvalla Hollannista saamiensa oppien avulla. Hoito oli mullistavaa kaukana Pohjolassa. Yksi yö Venuksen kanssa johtaa loppuelämään Merkuriuksen kanssa, oli aikansa suosittu sutkaus. Kuppaa ei esiintynyt pelkästään rahvaan parissa, vaan se oli yleistä myös hovissa. Linné paransi ihmeyrteillään myös kuningattaren sitkeän yskän. Palkinnoksi hän sai amiraalilääkärin tittelin, ja tie oli auki yliopistomaailmaan Uppsalassa. Uppsalassa Linné jatkoi aluksi lääketieteen parissa. Ennen Linnén aikaa lääketieteen opetus oli ollut kaupungissa ala-arvoisella tasolla. Linné julkaisi nopeaan tahtiin lääketieteen ja terveysopin oppiteoksia. Sitten kutsui luonnontiede. Linnén uusiin opetusmetodeihin kuuluivat pitkät vaellukset Uppsalan ympäristössä. Niiden tarkoituksena oli huomioida luontoa ja kerätä hyödyllistä tietoa kasvi- ja eläinkunnasta, mineraaleista ja taloudenhoidosta. Vaellukset olivat hyvin suosittuja ja herättivät vastustusta perinteisissä akateemisissa piireissä. Linnén oppitunnit houkuttivat opiskelijoita muista tiedekunnista luonnontieteen pariin. Useat Linnén maailmalle lähettämistä opetuslapsista löytyivät juuri näin. He kuuluivat siihen sisäpiiriin, joka kokoontui Linnén eri kodeissa saamassa yksityisopetusta. Pohjolan suuri pohtija

Linné rakasti Pohjolan vuodenaikoja. Missä muualla saattoi tiedemies jakaa vuorokausirytminsä paremmin kuin täällä: lukea ja tutkia valoisaan aikaan ja antaa aivojen työskennellä päivän laskiessa pitkiksi hämärän hetkiksi.

- Vaikka Linné oli aikansa lapsi, hän oli kuitenkin hyvin moderni, ja selkeä ja kirkas ajatuksissaan, sanoo Anders Boulogner. Ajatellaanpa vaikka, miten hän käänsi Anders Celsiuksen kehittämän lämpömittarin asteikon ympäri.

Vuonna 1742 Anders Celsius esitteli asteikon, jossa nolla astetta oli veden kiehumispiste ja sata astetta jäätymispiste.

- Muutama vuosi myöhemmin Carl von Linné tilasi Celsiuksen seuraajalta, Mårten Strömeriltä lämpömittarin, jonka asteikko oli käännetty. Näin saatettiin asteissa mennä tarvittaessa ylös ja alaspäin kuinka pitkälle hyvänsä, kertoo Anders Boulogner.

Paljon hyvää siis Pohjolan pimeissä illoissa ja öissä, kun on aikaa fundeerata ja resoneerata.

Lähteet: Radion kulttuuriuutiset

Lue seuraavaksi