Krenholmin tekstiilitehdas kovilla markkinoilla

Krenholmin tekstiilitehdas seisoo ylväänä Narvajoen kupeessa Itä-Virossa. Perinteikäs tehdas on yksi Euroopan suurimmista tekstiilitehtaista.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Ensimmäinen ompelimo perustettiin Narvajoen saareen jo vuonna 1857 eli 150 vuotta sitten. Alkuaikoina tehtaassa kehrättiin lankaa 800 miehen, 400 naisen ja 400 lapsen voimin. Alkuajoista lähtien Krenholmin tehtaalla on ollut tärkeä merkitys narvalaisille. Krenholmin suomalaisen pääjohtajan Matti Haarajoen mukaan hyvin merkittävä osa Narvan asukkaista on tavalla tai toisella ollut tekemisissä Krenholmin kanssa. - Meillä on hyvin paljon työntekijöitä, jotka ovat täällä työskennelleet koko ikänsä. Tämä on jatkunut sukupolvien ajan. Kyllä sen merkitys on tänäkin päivänä erittäin suuri, Haarajoki sanoo. Nykyisin 60 hehtaarin tehdasalueella valmistuu langan lisäksi mm. kankaita, froteepyyhkeitä, vuodevaatteita ja verhoja. Tehtaalla valmistuu 50 miljoonaa metriä kangasta vuodessa. Narvasta kankaat kuljetetaan Pohjoismaihin, Keski-Eurooppaan ja Yhdysvaltoihin.

Lähes kaikki ruotsalaisomistuksessa olevan tehtaan tuotannosta menee vientiin. Kauppa tehtaan alkuvuosien sekä neuvostoajan tärkeimpään vientikohteeseen Venäjälle on kuitenkin viime vuosina ollut vaikeuksissa.

- Tulevina vuosina tähtäämme voimakkaaseen myynnin kasvuun Venäjän markkinoilla. Pronssipatsastapahtuma vielä häiritsee hieman lyhyellä tähtäimellä markkinointia, mutta olemme panostaneet siihen voimakkaasti, Haarajoki sanoo.

Rajuja supistuksia viime vuosina Krenholmissa työskenteli neuvostoaikana noin 12 000 ihmistä. Nyt työntekijöitä on enää alle 3 000. Ja tämän vuoden aikana yksi Narvan suurimmista työllistäjistä joutuu vähentämään väkeään kahteen tuhanteen. Tekstiilimarkkinoita on kiristänyt etenkin Kaukoidän halpatuotanto. Tehtaassa on tehty kaksi viime vuotta suuria uudelleenjärjestelyjä, ja tulos on ollut tappiolla. Ensi vuosi näyttää kuitenkin jo hieman paremmalta, mutta täysin ongelmaton tulevaisuus ei ole. Haarajoen mukaan kilpailu markkinoilla on erittäin kovaa. Lisäksi palkkakustannukset ovat nousseet erittäin voimakkaasti. - Palkat nousivat 15 prosenttia meidän osaltamme tänä vuonna. On täysi syy uskoa, että nykyisellä menolla sama kehitys jatkuu. Samoin energiakustannukset ovat nousussa, Haarajoki sanoo. Haarajoen mukaan säästöt pitää pystyä kattamaan paremman tuottavuuden ja toiminnan kehittämisen kautta. Säästöjä haetaan siirtymällä alihankintaan esimerkiksi langanvalmistuksessa. Aika näyttää, tuovatko esimerkiksi ekologisesti tuotetut kankaat ja lastenhuoneen sisustustuotteet, jotka ovat kasvattaneet suosiotaan viime vuosina, lisää valoa Krenholmin tulevaisuuteen. Anna Solovjew,

Lähteet: YLE Uutiset, Viro