Käyttöohjeissa vilisee käännöskukkasia

Halpatuotantomaista Suomeen tuoduissa tuotteissa on usein sekavat ja huonot käyttöohjeet. Niiden taustalla saattaa piillä tuotantoketjun monimutkaisuus ja säästäminen käännöskuluissa. Kääntäjien palkkaamisen sijaan suomennokset tehdään usein tietokoneiden käännösohjelmilla.

kulttuuri

Kuluttaja ostaa tavaratalo Bauhausista pienen matkalaukun kokoisen laitteen, joka tappaa hyönteisiä sisätiloissa. Laitteen mukana kuluttaja saa täysin käsittämättömät käyttöohjeet. Niissä lukee muun muassa näin:

" Kojeisto käyttää yksityiskohtaisen aallonpituuden ultraviolettisäteitä jotta vedä puoleensa kaikki valonherkkiä siipeen ammuttuja hyönteisiä." Suomen Bauhausin toimitusjohtajan Marina Vahtolan mukaan kuluttajat valittavat käyttöohjeiden epäselvyydestä harvoin. - Bauhausin ohjeistuksista on tullut etenkin sellaista viestiä, että ne ovat monipuoliset ja kattavat. Mutta toisaalta jotkut valittavat, että käännetyissä ohjeissa on kielioppivirheitä, sanoo Vahtola. Bauhausista ostetun laitteen käyttöohjeisto on liuskan pituinen. Siinä sanotaan muun muassa, että " kojeisto ei voi seisoa maassa" ja että " se on viekoitteleva lamppu, vaihda se uuteen joka vuosi." Lakimies Mika Hakamäki Kuluttajavirastosta on huvittunut, mutta muistuttaa samalla, että elinkeinonharjoittaja on velvollinen antamaan kuluttajalle sekä suomen- että ruotsinkielisen käyttöohjeen. Miten kielioppivirheet sitten pääsivät kyseisen kiinalaisvalmisteisen laitteen käyttöohjeisiin? Bauhausista kerrotaan, että saksalainen tavarantoimittaja on käännättänyt suomenkieliset käyttöohjeet eurooppalaisessa toimistossa, jossa puolestaan käytetään tietokonepohjaista käännösohjelmaa. Kyseisen laitteen suomenkielisten käyttöohjeiden laatimiseen ei siis ole tarvittu ihmistä, ei ainakaan suomalaista. Kuluttajaviraston lakimies Mika Hakämäki uskoo, että käännösohjelmiin turvaudutaan kustannussyistä. - Henkilötyövuodet ja käännöskulut ovat kalliita. Saattaa olla, että käännösohjelmia käytetään yhä hanakammin, eikä se tietenkään ole kiellettyä, Hakamäki huomauttaa. Käännöskone on vain väline, ja Hakamäen mielestä ihmisen pitäisikin aina tarkistaa käyttöohjeet koneen jäljiltä. Kuitenkin erästä uutta sähköistä käännösohjelmaa mainostetaan suomalaisessa talouslehdessä näin: "Eihän parinkymmenen kääntäjän palkkaamisessa ole mitään järkeä". YLE Uutiset