Georgia jättää nootin ohjusiskusta - Venäjä kiistää tapahtuman

Georgian presidentti Mihail Saakashvili vaatii Euroopan unionia tuomitsemaan Venäjän tekemän Georgian ilmatilan loukkauksen ja väitetyn ohjusiskun.

Ulkomaat

Saakashvilin mukaan kyse ei ole pelkästään Georgian omasta ongelmasta, vaan asia koskettaa koko Euroopan turvallisuutta. Saakashvili kuvasi iskua provokaatioksi.

Georgian mukaan kaksi Venäjän sotavoimien hävittäjää tunkeutui maanantaina Georgian alueelle ja teki ohjusiskun Tsitelubanin kylään. Ammus ei kuitenkaan räjähtänyt.

Venäjän ilmavoimien ja Kremlin tiedottajat ovat kiistäneet Georgian väitteet.

Myös Venäjän Georgian-suurlähettiläs Vjatsheslav Kovalenko sanoi uutistoimisto RIA Novostille, että Georgian tutkatiedot eivät merkitse hänelle mitään ja että Georgialla itselläänkin on vastaavanlaisia hävittäjiä.

Georgia vaatii Venäjältä selitystä

Saakashvili vieraili tiistaina iskun kohteeksi joutuneessa kylässä. Hän sanoi, että Venäjä yrittää järkyttää iskulla Georgian vakautta ja pyrkiä näin vaikuttamaan Georgian politiikkaan.

- Venäjä yrittää lietsoa paniikkia maassamme ja heikentää Georgiaa, Saakashvili sanoi.

Georgia aikoo esittää ilmatilansa loukkaamisesta vastalausenootin Venäjälle. Georgian ulkoministeri Gela Bezhuasvili antaa nootin Venäjän suurlähettiläälle ja informoi tapauksesta muita Georgiassa olevia ulkomaiden lähettiläitä.

Georgian sisäministeri Vano Merabishvili on ilmoittanut pitävänsä Venäjän ohjusiskua aggressiivisena hyökkäyksenä.

Georgialla todisteita iskusta?

Epäilty ohjusisku sattui maanantaina illalla 65 kilometriä maan pääkaupungista luoteeseen Tsitelubanin kylässä. Kylä sijaitsee lähellä Venäjän tukemaa Etelä-Ossetian aluetta, joka pyrkii irtautumaan Georgiasta ja jossa Venäjällä on rauhanturvajoukkoja.

Georgialaisviranomaisten mukaan venäläishävittäjä laukaisi kylään 700 kilon ohjuksen, mutta kukaan ei loukkaantunut, koska ohjus ei räjähtänyt.

Georgian tiedotusvälineiden mukaan viranomaiset ovat kyenneet selvittämään ohjuksen sarjanumeron ja yrittävät nyt selvittää sen lentorataa.

Georgialaiset televisiokanavat ovat näyttäneet kuvaa montusta, jonka ohjuksen kerrotaan tehneen maahan osuessaan.

Pommisyytteitä aiemminkin Georgia on syyttänyt Venäjää pommien pudottamisesta ja ilmatilan loukkauksista myös vuonna 2002. Tuolloin Venäjän syytettiin tehneen ilmaiskuja Pankisin solaan, jossa Venäjä epäili tshetsheenikapinallisten piilottelevan. Venäjän ja Georgian suhteet olivat ajoittain kireät jo presidentti Eduard Shevardnadzen hallituskaudella. Välit ovat entisestään heikentyneet, kun Mihail Saakashvilin johtama oppositio painosti vilpillisten parlamenttivaalien jälkeen Shevardnadzen eroamaan vuoden 2003 niin sanotussa Ruusuvallankumouksessa ja länsimielinen Saakashvili nousi presidentiksi vuonna 2004. Aallonpohjaan suhteet joutuivat viime vuonna, kun Georgia pidätti neljä venäläistä upseeria vakoilusta syytettynä. Vaikka Georgia sittemmin vapauttivenäläissotilaat, Venäjä katkaisi taloussuhteet Georgiaan ja karkotti joukon georgialaisia siirtotyöläisiä. Venäjän ja Georgian pitkällisen kiistelyn taustalla vaikuttavat Georgiasta irti pyrkivät alueet Abhasia ja Etelä-Ossetia. Yhdysvaltain tukema Saakashvili on ottanut tiukan asenteen Georgiasta irtautumaan pyrkiviin alueisiin. Vuoa 2004 Georgia otti separatisteilta hallintaansa Adzharian alueen. Georgia on myös sijoittanut joukkojaan Kodorin solaan Abhasian rajalla. Georgia syyttää Venäjää kapinallisalueiden tukemisesta, jonka tavoitteena on presidentti Mihail Saakashvilin hallituksen horjuttaminen. Georgia haluaisi korvata Abhasiaan ja Etelä-Ossetiaan sijoitetut venäläiset rauhanturvajoukot kansainvälisillä joukoilla. Venäjä ja Etelä-Ossetian johto puolestaan syyttävät Georgian johdon lietsovan väkivaltaa. Venäjää myös huolettavat länsimielisen Saakashvilin Nato-pyrkimykset. Yhdysvaltain kannalta Georgian merkitystä kasvattaa öljyputki, joka kuljettaa Kaspianmeren öljyä Azerbaidzhanista Georgian kautta Turkkiin ja mahdollistaa siten Venäjän öljyputkien kiertämisen.

Lähteet: Reuters, AP, RIA Novostin verkkosivut