Suomalainen sarjakuva kansainvälistyy

Suomalainen sarjakuva on kansainvälistynyt nopeasti, ja useat nuoret sarjakuvapiirtäjät julkaisevat albuminsa ensin ulkomailla. Albumeita on julkaistu muun muassa Ranskassa, Kanadassa, Italiassa ja Belgiassa. Seikkailun ja fantasian sijaan lukijoita puhuttelevat tavalliset arjen tarinat.

kulttuuri

Nuorten sarjakuvapiirtäjien tie kustannussopimuksen tekemiseen ja oman albumin julkaisemiseen Suomessa käy nykyään yhä useammin Internetin ja ulkomaiden kautta.

Esimerkiksi Milla Paloniemen Kiroileva siili aloitti ärräpäiden latelemisen ensin netissä, jossa se keräsi lukijakuntaa ja eteni sitä kautta iltapäivälehden kuukauden sarjakuvaksi tämän vuoden alussa. Omakustanteena julkaistu Kiroileva siili -albumi nousi hetkessä Akateemisen kirjakaupan alkuvuoden myydyimmäksi sarjakuva-albumiksi. Sitten Paloniemi saikin kustannussopimuksen turkulaisen pienkustantamon Sammakon kanssa, ja kovakantinen Kiroileva siili -kokoelma nousi Suomen myydyimmäksi kirjaksi. Suomi on pieni markkina-alue Fanipohjan hakeminen Internetissä on monen suomalaisen nuoren sarjakuvapiirtäjän keino kertoa kustantajalle, että sarjakuva-albumin julkaiseminen olisi kannattava hanke. Helpolla ei nimittäin Suomessa kustannussopimuksia synny, toteaa Harto Paasonen Arktinen banaani -kustantamosta. - Suomen markkinat ovat liian pienet. Puhtaasti sarjakuvaan erikoistuneita kustantajia on hyvin vähän. Kaupallisten kustantajien julkaisemien sarjakuva-albumien tekijät tulevatkin ensin tunnetuksi sanomalehtien sarjakuvasivujen kautta, tai sitten heillä on julkaisuapuraha, Paasonen selittää. Moni suomalainen sarjakuvapiirtäjä suuntaakin suoraan ulkomaille ja julkaisee siellä ensimmäisen albuminsa. Sarjakuvapiirtäjien kansainvälistyminen on tapahtunut graafisen alan koulutuksen ja kansainvälisten alan festivaalien kautta, aivan huomaamatta. - Monet sarjakuvapiirtäjät ovat opiskelleet graafikoiksi. He haluavat suunnitella omilla ehdoillaan ja heillä on vankka itseluottamus, sanoo Paasonen. - Koulutuksensa ansiosta piirtäjien on helppo luoda kontakteja ulkomailla kansainvälisillä sarjakuvafestivaaleilla. Ulkomaisten pienkustantajien tausta on aivan samanlainen. Paasosen mukaan kustannussopimuksen tekemistä auttaa sekin, että suomalaiset kirjoittavat albuminsa suoraan englanniksi. Niinpä tuote on heti ymmärrettävässä muodossa ja sitä on helppo tarjota kustantajalle. Ranskassa, Kanadassa, Italiassa ja Belgiassa sarjakuva-albumeita julkaisseita suomalaisia ovat muun muassa Matti Hagelberg, Tommi Musturi, Amanda Vähämäki, Pentti Otsamo ja Ville Ranta. Valtio ei tue sarjakuvavientiä Minkäänlaista vientitukea suomalaiselle sarjakuvalle ei valtiolta ole herunut, vaikka suomalainen sarjakuva on ulkomailla jo brändi, Finnish Comics. Esimerkiksi muutama vuosi sitten suomalaissarjakuvan vientiponnistukseen Ranskaan ei saatu lainkaan tukea valtiolta, joten sarjakuvantekijät toteuttivat hankkeen lopulta omin voimin. Ranska on sarjakuvan suurvalta Euroopassa, ja Angoulémen festivaali alan kansainvälinen merkkitapahtuma. Arjen maailma puhuttelee

Harto Paasosen mukaan suomalaisen kansainvälistyneen sarjakuvan maailma on suomalaisen tavallinen ja arkinen, ja sellaisena pysyy.

- Ihmiset eivät lue sarjakuvia niiden itsensä vuoksi, vaan koska joku tietty sarja on ansiokas ja kuvaa omaan elämäntilanteeseen liittyviä asioita konkreettisesti, hän arvioi.

Lähteet: YLE Uutiset