Elämä vaatii vettä

Ilman vettä ihminen kuolee kolmessa päivässä. Ilman vettä elämää ei nykyisen käsityksemme mukaan voi olla edes avaruudessa. Ilman riittävää, puhdasta juoma- ja pesuvettä elää kuitenkin yli kolmannes ihmiskunnasta.

Ulkomaat

Maapallo sai synnyinlahjakseen yli 1 400 teratonnia vettä ja kiertoradan, joka on juuri sopivalle etäisyydellä emotähdestämme, jotta vesi pysyy pääosin juoksevana. Yksi teratonni on 1 000 000 000 000 tonnia, ja litra vettä painaa kilon. Uutta vettä ei tule, mutta luonnolla on oma puhdistusjärjestelmä. Sama vesi on kiertänyt sen kautta miljardien vuosien ajan. Kulaus, jonka viimeksi otit, on saattanut virkistää sekä ensimmäistä alkueliötä, dinosaurusta että jotakuta historian merkkihenkilöä. Ihmiskunta on kyllä tiennyt huomenlahjansa arvon. Kulttuurit ovat kasvaneet sinne, missä on ollut kylliksi makeaa, mieluiten virtaavaa vettä. Joet ovat olleet sekä kanssakäynnin valtasuonia että kiistanaiheita naapurikansojen kesken, meret sekä pitkän matkan kauppateitä että luonnon vallihautoja vihollisia vastaan. Makea vesi on tänäkin päivänä osasyynä jopa aseellisiin yhteenottoihin. Vesivarat eivät jakaudu tasaisesti

Valtaosa maapallon vedestä on suolaista. Makeaa on vain kolme prosenttia, ja siitäkin valtaosa on jäätä. Silti tänäkin päivänä, väestönkasvusta huolimatta, juoma- ja pesuvettä olisi laskennallisesti riittävästi maapallon kaikille asukkaille.

YK:n kehitysohjelman UNDP:n mukaan ihmisarvoinen vähimmäismäärä olisi 20 litraa puhdasta vettä ihmistä kohden vuorokaudessa. Mutta siinä missä yhdysvaltalaiselta kuluu keskimäärin 500 litraa päivässä, joutuu esimerkiksi madagaskarilainen tyytymään alle viiteen litraan.

Tällä hetkellä miljardin ihmisen saatavilla on vain niin likaista vettä, että se vaarantaa heidän terveytensä. Puhtaan pesuveden ja kunnon viemäröinnin puutteesta kärsii 2,6 miljardia ihmistä. Kolme neljäsosaa janoisista on myös nälkäisiä eli joutuu tulemaan toimeen alle kahdella dollarilla päivässä.

Puhdas vesi on toisaalta jakautunut alueellisesti epätasaisesti, toisaalta sitä tuhlataan ja liataan sellaista vauhtia, ettei luonnon oma puhdistusjärjestelmä pysy vauhdissa. Länsimaissa vesi on halpaa ja sitä lorotetaan surutta. Harva kehitysmaa puolestaan on satsannut riittävästi vesijärjestelmiin. Niiden vesibudjetti on yleensä vain puolisen prosenttia bruttokansantulosta.

Huonoin vesitilanne on Afrikassa, Aasiassa ja Lähi-idässä. Pohjavedet hupenevat pahimmin Länsi-Aasiassa, mutta ongelma ei ole vieras teollisuusmaissakaan. Esimerkiksi Espanjassa yli puolta pohjavesialueista ylikäytetään. Suomi sen sijaan kuuluu päävoittajiin: EU:ssa ei ole toista maata, jossa olisi yhtä paljon uusiutuvia vesivaroja asukasta kohden. Maailmantilaston ykkönen on Kanada.

Suurin osa vedestä vuotaa hukkaan

Juomalla, peseytymällä ja vessansa huuhtomalla ihmiskunta kuluttaa vettä loppujen lopuksi varsin vähän. Käytetystä vesimäärästä yli 70 prosenttia menee maatalouteen ja parikymmentä prosenttia teollisuuteen. Länsimaissa teollisuus hörppii selvästi enemmän kuin maatalous.

Sekä maanviljelyssä että teollisuudessa vesi valuu kuitenkin enimmäkseen hukkaan. Viljelysten keinokasteluvedestä 60 prosenttia karkaa vuotavista kanavista tai haihtuu omia aikojaan. Teollisuuslaitoksissa vastaava vedenhukka on nelisenkymmentä prosenttia.

Molemmat pääkuluttajat ovat lisäksi vesistöjen suuria saastuttajia. Oman osansa lisäävät väestönkasvu ja kaupungistuminen. Kasvihuoneilmiön eli ilmaston lämpenemisen kaikkia seurauksia käyttökelpoisille vesivaroille ei vielä edes osata arvioida.

Kansainvälisesti on sovittu, että vedenpuutteesta kärsivien määrä pyritään puolittamaan vuoteen 2015 mennessä. Intiassa ja Kiinassa niin saattaa käydäkin, Afrikassa ei toiveikkaimpienkaan mukaan vielä ainakaan vuosikymmeniin.

Paljon tätä pessimistisempiäkin arvioita on kuitenkin esitetty: YK:n ympäristöohjelma UNEP arvioi, että vuonna 2032 yli puolet maailman väestöstä elää vesipulassa. YK:n tiede- ja kulttuurijärjestö Unescon puolestaan laski muutama vuosi sitten, että parissakymmenessä vuodessa puhtaan veden määrä vähenee lähes kolmanneksen.

Likaisessa vedessä elää tappajia Ongelma myös poikii uusia. Puhtaan juomaveden ja viemäröinnin puute tappaa enemmän ihmisiä kuin mikään muu syy. Kuolonuhri on useimmin alle viisivuotias lapsi, kuolinsyynä useimmiten ripuli. Muitakin syitä on paljon - malaria, kolera, keltakuume, lavantauti. Brittiläisen hyväntekeväisyysjärjestön WaterAidin mukaan jano tai likainen vesi vievät tänäänkin 500 pikkulapsen hengen, YK:n arvio on jopa suurempi. Ihmisen lisäksi kärsii valtioiden talous. YK:n kehitysohjelman viimevuotisen raportin mukaan Saharan eteläpuolinen Afrikka menettää joka vuosi viisi prosenttia bruttokansantulostaan vesikriisin takia. Summa on suurempi kuin koko alueen saama kehitysapu. Avusta toisaalta vain viitisen prosenttia on määritelty vesi- ja saniteettihuoltoon. Miten vesipula sitten olisi ratkaistavissa? Olisiko vastaus jätevesien uusissa käsittelymenetelmissä? Dosentti Tapani Katko Tampereen teknillisestä yliopistosta sanoo, että vähättelemättä uusia tekniikoita keskeistä on veden tuhlauksen lopettaminen siellä, missä vettä nyt riittää. Vesipulasta kärsivissä maissa suurimmat haasteet liittyvät hänen mukaansa vesijärjestelmien hallinnointiin ja sen pelisääntöihin. Oma apu paras apu

Katkon mukaan mikään rahallinen apu ei korvaa henkistä pääomaa eli koulutettuja asiantuntijoita. Koulutus ja tutkimus ovat myös alue, jossa voi tehdä vähiten virheitä, hän perustelee.

- Suomi ei valitettavasti enää panosta kehitysmaiden asiantuntijoiden koulutukseen, kuten esimerkiksi Ruotsi, Norja ja Saksa. Jos ja kun kehitysyhteistyövaroja lisätään, on jo 11. hetki ohjata osa Suomen ja kehitysmaiden yliopistojen yhteistyöhön kehitysmaiden omien koulutusohjelmien ja tutkimuksen tukemiseksi, Katko sanoo.

- Suomi kuuluu kärkimaihin useissa vesi- ja ympäristöalan kansainvälisissä vertailuissa, muun muassa vesiensuojelussa, vesivarojen saatavuudessa ja hallinnassa sekä ympäristönsuojelussa ja kestävässä kehityksessä. Olisi enemmän kuin luontevaa satsata tällaiselle alueelle.

Anniina Wallius, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun) >>> Kun vettä on liikaa (siirryt toiseen palveluun) >>> Vesi on myyttien ja legendojen lähde (siirryt toiseen palveluun) Lisää vesikriisistä englanniksi: YK:n kehitysohjelma (siirryt toiseen palveluun) YK:n ympäristöohjelma (siirryt toiseen palveluun) Maailman terveysjärjestö WHO (siirryt toiseen palveluun) WaterAid-järjestö (siirryt toiseen palveluun)