Kari Hotakaisen Finnhits on hitti jo syntyessään

Kirjailija Kari Hotakaiselta on ilmestynyt novellikokoelma, joka leväyttää lukijan eteen suomalaisen ihmisen elämän käännekohtia. Huumorin ja surumielisyyden sävyttämät lyhyet tarinat julkaistaan samaan aikaan myös äänikirjana. Levyllä tarinoita lukevat muun muassa Kari Väänänen, Lasse Pöysti, Paula Koivuniemi, Ritva Valkama ja Jope Ruonansuu.

kulttuuri

Finnhits-teoksessa Saara ja Katri riitelevät perintösohvasta, Seija häipyy avioliitostaan Teneriffalle, Jorma estää itseään lyömästä toista asiakasta kaupan vihannesvaa'alla ja hollolalainen oheistuotepäällikkö kokeilee huumeita Tuuliharjan vessassa. Kokoelmasta tulevat mieleen esimerkiksi Edgar Lee Mastersin Spoon River -antologia tai Aapelin Meidän Herramme muurahaisia. Kaikissa ovat äänessä tavalliset ihmiset arkisine kipuineen, menetyksineen ja lohtuineen. - Tavallisen ihmisen kuvaamisessa ei kiinnosta tavallisuus, vaan se, että jos menee ihmisen sisuksiin, ihminen onkin hyvin epätavallinen. Jos kuka tahansa meistä joutuu kriisiin, ihmisestä purskahtaa esiin toinen puoli. Tämän kirjan puheenvuorot ovat pahassa saumassa lausuttuja sanoja, ja siksi epätavallisia. Tunnistettavuus ja tavallisuus ovat ikään kuin tolppia, joiden varaan viritetyssä sirkusteltassa voi tapahtua outoja ja kummallisia asioita, Hotakainen kuvailee. Hänen mukaansa uusi kirja syntyi hiukan vahingossa, kun hän meni vuodenvaihteessa työhuoneelleen sekavassa mielentilassa. Tuolloin kirjailijan mieleen juolahtivat vuonna 2003 olutpulloihin tehdyt 72 sanan novellit, ja hän alkoi kirjoittaa uusia mininovelleja.

- Minua alkoi kiinnostaa sanamäärän rajoittaminen. Vapaus on muutenkin yliarvostettua, pidän rajoituksista. Tässä kirjassa muutamassa tarinassa on satakunta sanaa, mutta kaikki ovat hyvin tiiviitä. Ne eivät ole kokonaisia elämäntarinoita, vaan välähdyksiä ihmisten elämänkohtaloista.

Finnhits-novellit ovat puheenvuoroja ja tilityksiä, jollaisia voisi kuulla elävässä elämässä. Silloin tällöin käy ilmi, että tarinoiden puhujat tuntevat toisensa tai ovat olleet samoissa paikoissa. Näin kokonaisuudesta syntyy äänien mosaiikki. Hotakainen ilmoittaa Pakilan Teboilin kantapaikakseen ja henkiseksi kodikseen, mutta kirjan tarinoita ei ole poimittu todellisuudesta. - Kirjailija ei tarvitse hurjia elämänkokemuksia, eikä liioin suoria lainoja toisten elämästä, mutta mielikuvitusta ja keskittymiskykyä sen sijaan paljonkin, huomauttaa Hotakainen. Äänikirja koskettaa ja naurattaa Kirjan teksteistä tehdyn äänikirjan ajatus syntyi Hotakaisen päässä yhtäkkiä, ja hän pyysi lukijoiksi tuntemiaan ja ihailemiaan taiteilijoita. Äänitys tehtiin Helsingissä kaduilla, kodeissa ja studiossa, ja äänimaisemia haettiin esimerkiksi rautatieasemalta. - Valitsin levyn lukijat intuitiolla. Kaikkia heitä yhdistää se, että pidän etenkin heidän äänestään. Pyysin ihmisiä, joiden tekemisillä on ollut minun elämässäni ilon ja lohdun merkitys. Lopputulos on riemastuttava ja koskettava, joskin hiukan epätasainen. Hotakainen valitsi lukijoille tekstit kustannustoimittaja Harri Haanpään kanssa paitsi sillä perusteella, että teksti sopisi jollekin tietylle henkilölle, myös sillä perusteella, että teksti ei oikein sovi lukijalleen. Ääneen luettuihin teksteihin tuli näin uusia sävyjä. - Pidän yllätyksistä, sattumista ja uusista käänteistä. Jos äänikirjasta tulee suositumpi kuin kirjasta, hyväksyn sen täysin. Sitä paitsi levyn tuotosta menee osa lasten psykiatrisen hoidon hyväksi, joten levyn menestys olisi sikälikin hyvä asia. Tosin se, miten jokin teos myy tai ei myy, ei ole kiinnostavaa silloin, kun teos on tekeillä. Sitä en ole koskaan miettinyt työskennellessäni. Hotakaisen kirjailijanura alkoi 1980-luvulla runoudella. Sittemmin hän on kirjoittanut muun muassa lastenkirjoja, näytelmiä ja romaaneja. Vuosien mittaan hän on saanut useita palkintoja, esimerkiksi kirjallisuuden Finlandian, pohjoismaisen näytelmäkirjailijapalkinnon ja Pohjoismaiden neuvoston kirjallisuuspalkinnon. Mikä nyt eteen, Hotakainen? - Tilanne on vähän auki. Olen liikkuva ja levoton ihminen, enkä kauheasti suunnittele, mitä seuraavaksi kannattaisi tehdä. Seuraavaksi en ainakaan kirjoita kirjaa, vaan jotakin muuta. (siirryt toiseen palveluun)Anna Simojoki (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: , YLE Uutiset