Colorado Avenue kertoo sukutarinaa hengästyttävästi

Perjantaina tulee ensi-iltaan Lars Sundin menestysromaaneihin perustuva kotimainen elokuva Colorado Avenue. Elokuvassa seurataan puodinpitäjä Hanna Östmanin ja hänen viinatrokaripoikansa Oton vaiheita Suomen historian myllerryksissä satakunta vuotta sitten. Tarjolla on näköalapaikka pohjalaiseen rannikkoelämään Amerikan-siirtolaisuuden, sisällissodan ja kieltolain pyörteissä.

Romaaneihin Colorado Avenue ja Puodinpitäjän poika perustuvan elokuvan tarina sijoittuu kuvitteelliseen Sixlaxin kylään ruotsinkieliselle Pohjanmaalle, jonne Amerikassa vaurastunut dollari-Hanna (Birthe Wingren) rakennuttaa sekatavarapuodin. Aika ajoin käväistään myös yhdysvaltalaisessa kaivoskaupungissa, jossa Hanna on aikaisemmin pitänyt majataloa. Elokuvan loppupuoli kuluu Hannan pojan Oton (Peter Kanerva) salakuljetuspuuhissa ja Hannan vaikeudessa antaa poikansa tuottama häpeä anteeksi. Kun elokuvaan pitää ahtaa kahden lavean romaanin tapahtumat, ja aikajana on vuosikymmenien pituinen, eteen tulee väistämättä runsaudenpula. Ohjaaja Claes Olssonuskoo, että hän sai käsikirjoittaja Erik Norbergin kanssa Sundin romaaneista keskeiset asiat esiin. Sund ei itse osallistunut elokuvantekoon.

- Elokuvan tekeminen romaanista on haastavaa erilaisten kerrontarakenteiden takia. Romaanissa nousee tärkeäksi kieli, jolla kuvataan esimerkiksi tunteita tai tuoksuja. Elokuvassa etenkin valo luo sävyjä ja tunnelmia. Pohjanmaalla on avaruutta pelloilla ja merimaisemassa, joten valon vaihtelut saa hyvin näkyviin, ja niiden avulla voi kuvata henkilöiden tunteita, Olsson sanoo.

Hänen mukaansa hankkeessa oli kiinnostavinta tutkia, miten ihmiset tekivät elämänvalintojaan samalla kun he elivät historiallista aikaa, jolloin luotiin perustaa nykypäivän Suomelle.

Liikaa tavaraa kahteen tuntiin Colorado Avenue on hienosti kuvattu ja kunnianhimoinen elokuva pohjalaismurteineen ja onnistuneine historiallisine miljöineen. Siksi onkin sääli, että se ei yllä Sundin romaanien tasolle. Elokuvan katsojalle on eduksi, jos hän on lukenut Sundin kirjat, sillä vaikka romaaneista on elokuvassa karsittu pois paljon käänteitä, leffa juoksee Hannan ja Oton elämäntarinoita läpi hengästyttävään tahtiin. Mieleen tulee väistämättä, olisiko vielä jotain voinut jättää kertomatta, jotta elokuvasta olisi tullut rauhallisempi ja helpommin seurattava. Esimerkiksi Oton lapsuudenaikaista mykistymistä ei liene helppo ymmärtää kirjoja tuntematta. Sekavuutta lisää sekin, että elokuva tämän tästä siirtyy nykyhetkestä menneeseen ja takaisin. Vasta elokuvan loppupuolella kerronta tyyntyy pitempiin kohtauksiin ja perusteellisempaan juonenkuljetukseen ja pystyy samalla koskettamaan katsojaa. Esimerkiksi kohtaus, jossa Hanna valvoo sairaan kunnanmiehen ( Nicke Lignell) vierellä, toimii hyvin.

Hannan ja kunnanmiehen välille on elokuvassa viritetty rakkaustarina, joka kestää nuoruudesta vanhuuteen, vaikka kunnanmiehen isä aikanaan onkin estänyt nuorten avioliiton. Tässä kohdin elokuva poikkeaa kirjoista, joissa nuoruudenrakkautta ei ole, eikä Hannan ja kunnanmiehen ystävyys vanhemmitenkaan ole sukupuolisuhde. Elokuvan ratkaisu lienee tehty muun muassa siksi, että elokuvan teemaksi viritelty vanhempien ja lasten välisen sovinnon ja anteeksiannon tärkeys korostuisi.

Miljöön kuvaus onnistuu hyvin Colorado Avenuen vahvinta antia on historiallisen miljöön, tapojen ja arkielämän kuvaus. Sixlax aukeaa katsojan eteen kauniine merenrantoineen, pidättyväisine ja jäyhine ihmisineen, rahisevine hiekkateineen, villeine pirtujuhlineen ja maalaispuoteineen. Historiallisen elokuvan tekeminen on kallista, ja Colorado Avenuen budjetti olikin 2,8 miljoonaa euroa eli selvästi keskimääräistä kotimaista elokuvaa suurempi. Maisemat ja rakennukset löytyivät Uudenkaarlepyyn liepeiltä. - Ajoimme noin 40 000 kilometriä hiekkateitä Pohjanmaalla, jotta löytyi sopivia miljöitä järkevän matkan päässä toisistaan. Elokuvassa kaikki 17 kuvauspaikkaa näkyvät yhtenäisenä kylänä ja ympäristönä. Lisäksi piti koluta arkistot ja kotiseutumuseot ja etsiä yksityisiä keräilijöitä, jotta saatiin rekvisiittaa kuten työkaluja ja koneita sekä vanhoja veneitä ja autoja, kuvailee Olsson.

Näyttelijät joutuivat murrekouluun

Olssonin mukaan lähtökohta oli se, että miljöö on Pohjanmaalta, ja suurin osa näyttelijöistä ja avustajista myös. Kaikkiin rooleihin ei löytynyt sopivia, joten Sixlaxin kunnan mahtimiestä esittävä Nicke Lignell ja pirtukuningas Ottoa esittävä Peter Kanerva ovat etelästä. Muilla näyttelijöillä on jonkinlaisia siteitä Pohjanmaalle. Kaikille pesti tiesi kielenopiskelua, kertoo Lignell.

- Synnyinkaupunkini Tammisaaren länsiuusmaalainen murre on erilainen kuin elokuvan ruotsi, jopa sanavalinnat ovat erilaisia, varsinkin kun mennään vanhan kielen puolelle. Lähestyin elokuvan murretta vähän kuin laulua, jossa on teksti ja melodia. Ensin paikalliset lukivat repliikit nauhalle, ja kuuntelin niitä korvakuulokkeilla. Meillä oli myös murreohjaaja, jonka kanssa opettelimme oikeaa puhetapaa kokeillen, kompastuen ja naureskellen, Lignell muistelee.

Elokuvan muissa rooleissa esiintyvät muun muassa Irina Björklund, André Wickström, Ylva Ekblad ja Pekka Strang. Colorado Avenuesta on tehty sekä kaksituntinen elokuva että yhteensä kolmituntinen televisiosarja. Saattaakin olla, että tarina toimii TV-sarjana paremmin kuin elokuvana, kun kertomisen aikaa on tunti enemmän. Anna Simojoki, YLE Uutiset