Suomalaisten uskonnollisuudessa ei suuria muutoksia

Suomalaisten uskonnollisuudessa ei ole tapahtunut suuria muutoksia viimeisen neljännesvuosisadan aikana. World Values 2005 -arvokartoituksen mukaan suomalaisten arvot ovat muuttuneet yksilökeskeisempään suuntaan.

Kotimaa

World Values 2005 -arvokartoituksen mukaan edelleen melkein kaksi kolmannesta pitää itseään uskonnollisena, reilu kolmannes ei-uskonnollisena ja kolme prosenttia vakaumuksellisena ateistina. Lähes puolet suomalaisista uskoo yhteen Jumalaan ja lähes joka kolmas jonkinlaiseen henkeen tai elämänvoimaan. Vain seitsemän prosenttia uskoo, ettei ole olemassa minkäänlaista Jumalaa, henkeä tai elämänvoimaa. Verrattuna muihin World Values -tutkimukseen osallistuneisiin maihin suomalaiset ovat uskonnollisuudessa keskitason alapuolella. Tutkituista maista kaikkein uskonnollisin on Irak, jossa lähes kaikki pitävät uskontoa erittäin tärkeänä. Suurin muutos tutkimuksen mukaan on Suomessa tapahtunut siinä, kuinka moni osallistuu uskonnollisiin tilaisuuksiin. Vain 14 prosenttia kertoi osallistuvansa uskonnollisiin tilaisuuksiin vähintään kerran kuussa. Arvot yhä yksilökeskeisempiä Kyselyn mukaan suomalaisten arvot ovat muuttuneet yhä yksilökeskeisempään suuntaan. Kaikista arvoista terveyttä piti tärkeimpänä 43 prosenttia kyselytutkimuksen vastaajista. Eri elämänalueista suomalaiset arvostavat eniten perhettä ja ystävyyssuhteita. Yhdeksän kymmenestä suomalaisesta pitää perhettä erittäin tärkeänä osana elämää. Ystäviä pitää erittäin tärkeinä kaksi kolmesta suomalaisesta. Luottamus keskeisiin yhteiskunnallisiin instituutioihin on edelleen vahvaa. Eniten suomalaiset luottavat poliisiin ja puolustusvoimiin sekä oikeuslaitokseen. Kirkko oli neljänneksi luotetuin instituutio yhdessä Yhdistyneiden kansakuntien ja maan hallituksen kanssa. Kirkkoon luottavien suomalaisten osuus oli 63 prosenttia, mikä on korkeimmillaan neljännesvuosisataan. World Values -arvokartoitus on toteutettu yhteensä 80 maassa. TNS-Gallup keräsi Suomen aineiston syys-lokakuussa 2005. Tutkimuksessa haastateltiin yli tuhatta suomalaista. Tutkimus tehdään joka viides vuosi.

Lähteet: YLE Uutiset