Hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa rajusti

Hiilidioksidin määrä ilmakehässä kasvaa yhä kiihtyvää tahtia, kertoo Ilmatieteen laitos. Vuotuinen kasvuvauhti on ollut puolisen prosenttia vuodessa ja kasvu kiihtyy kaiken aikaa.

luonto

Tutkimustulokset viittavat siihen, että ponnistelu päästöjen rajoittamiseksi on toistaiseksi aivan liian vähäistä ja itse asiassa fossiilisten polttoaineiden käyttö vain kasvaa.

Ilmakehään pääsevästä hiilidioksidista vain puolet jää ilmaan. Toinen puolisko sitoutuu ns. hiilinieluihin, joita ovat meret, kasvillisuus ja maaperä.

Ilmatieteen laitoksen ryhmäpäällikkö Tuomas Laurila kertoo YLE Uutisille, että hiilinielujen toiminta heikkenee, kun hiilidioksidipitoisuus ilmakehässä nousee. Tutkijat ovat ennustaneet tätä jo kauan ja havainnot valitettavasti alkavat todistaa teoriat oikeiksi.

Selkeimmin tämä näkyy arktisilla alueilla, joiden ikijää on tehokkaasti sitonut hiilidioksidia. Jää on nyt alkanut sulaa, jolloin esim. turvemaa vapauttaa suuria määriä hiilidioksidia. Mikä pahinta, märkä turve tuottaa ilmaan myös yli 20 kertaa pahempaa kasvihuonekaasua, metaania.

Eteläisemmillä vyöhykkeillä, kuten Etelä-Euroopassa, ilmastonmuutos vähentää sateita. Tällöin kasvillisuus vähenee ja hiilidioksidia sitoutuu yhä vähemmän. Samalla rutikuivissa metsissä tapahtuu aiempaa enemmän metsäpaloja, joista kerralla vapautuu suuria määriä hiilidioksidia ilmaan.

Merien kemiaa mittaamalla on havaittu, että meriveden kyky sitoa itseensä hiilidioksidia jää yhä pahemmin jälkeen ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kasvusta.

Metsien kiihtynyt kasvu ei autakaan ilmastoa? Lauhkeiden vyöhykkeiden lämpenemisen on ajateltu hyödyttävän hiilitasetta, kun metsien kasvu kiihtyy. Laurilan mukaan tämäkin teoria saattaa jäädä toiveajatteluksi. Tutkijat ovat havainneet, että vaikka aikaistunut kevät lisääkin kasvukautta, maan pysyminen lämpimänä syksyllä lisää ns. maahengitystä, jolloin maaperä vapauttaa sitomaansa hiilidioksidia. Tutkijat selvittävät nyt, kumpi ilmiö on voimakkaampi. Laurila kritisoi Suomessakin yleistynyttä tapaa korjata metsien bioenergiaa repimällä rajulla tavalla kannotkin metsistä. Maaperässä on Laurilan mukaan merkittävä hiilidioksidivaranto, joten maan pintaa ei pitäisi rikkoa tarpeettomasti, jos ilmastonmuutos halutaan saada kuriin. Sama korostuu myös maataloudessa. Metsäntutkimuslaitoksen Joensuun toimintayksikön johtaja Antti Asikainen kertoo YLE Uutisille, että tämä asia on Metlan tutkimuksen kohteena. Asikainen ei kuitenkaan usko, että maan rikkominen kantojen poiston yhteydessä olisi merkittävä seikka. Kasvava taimikko kylläkin sitoo hiilidioksidia tehokkaasti. Helsingissä järjestetään 10.-14.9. kansainvälinen tutkijakokous, jonka aiheena on kasvihuonekaasujen mittaus eri puolilla maailmaa.

Lähteet: YLE Uutiset