Kekkonen tarjosi suuria osia Lapista Neuvostoliitolle

Presidentti Urho Kekkonen tarjosi puolta Lappia Neuvostoliitolle vuonna 1968.

Kotimaa

Kekkonen tarjosi Leonid Brezhneville 67. leveyspiirin pohjoispuolista Lappia eli itänaapuriin olisivat menneet kokonaan muun muassa Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnat, sekä osia useista muista kunnista.

Joensuun yliopiston dosentti Juha Pohjosen mukaan Kekkonen yritti saada vaihtokaupalla Karjalaa takaisin Suomelle.

- Kauppoja ei kuitenkaan oltu tekemässä. Tällä yritettiin herättää Neuvostoliiton korkeimman johdon kiinnostus asiaan, Pohjonen sanoo YLE Uutisille.

Vastineeksi Suomi olisi voinut pyytää Viipurin kaupungin, sen länsipuolisen alueen ja Saimaan kanavan.

Kekkosen epävirallinen ehdotus on lähes identtinen raja-asioissa rutinoituneen professori Ilmari Bonsdorffin ehdotuksen kanssa. Bonsdorff oli tehnyt ehdotuksensa ulkoministeriön toimeksiannosta vuonna 1946.

"Kekkonen tarjosi vain Suomen päälakea" Historioitsija, entinen Oulun maakunta-arkiston johtaja Samuli Onnela sanoo puolestaan, että presidentti Kekkonen ei tarjonnut puolta Lappia Neuvostoliitolle. Onnelan mukaan Kekkonen olisi tarjonnut vain osaa Suomen päälaesta.

- Kekkonen piti asian salassa ja se tuli myöhemmin julki professori Juhani Suomen tutkimuksissa.

Maanvaihto ei kuitenkaan edennyt salaisia neuvotteluja pidemmälle. Pohjonen sanoo, että Neuvostoliitto ei kiinnostunut maanvaihdosta.

- Jos Neuvostoliitto olisi suostunut ehdotukseen, arvaisin, että Kekkonen olisi lentänyt virasta, Pohjonen toteaa.

Kekkosen maatarjouksesta kerrottiin ensimmäisenä sanomalehti Kalevassa Pohjosen ja ulkoministeriön tutkija Jussi Pekkarisen kirjoittamassa artikkelissa.

Lähteet: YLE Uutiset