Se oli todellinen karamellikesä

Makeiskauppa kohosi huippulukemiin viime kesänä. Samalla valmistajat ylsivät uusiin, luoviin ratkaisuihin, joilla ostajiin vedotaan.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Kun helle hellitti ja aurinko painui pilveen, jäätelön ja juomien myynti tyrehtyi, ja karkkikauppa alkoi käydä. Sokerimakeisia myytiin ennätysmäärä. Näin syksyllä mussutetaan suklaata.

Suomalaiset syövät makeisia 12,5 kiloa vuodessa eli yli kilon kuukaudessa. Puolet tästä kansallisesta karkkisäkistä on suklaata, puolet muuta. Säkki on pullistunut yli viisikymmentä prosenttia kymmenessä vuodessa.

Kulutus on EU:n keskiarvoa. Suklaan ahmijoina britit ovat omaa luokkaansa, sillä he popsivat vielä puolet enemmän kuin me. Saksa ja Belgia ovat nekin varsinaisia suklaamaita, kuten tietysti myös Lindlin ja Nestlen kotimaa Sveitsi.

Kaupan impulssihyllyille rahdattiin kesäksi paljon uudenlaisia, vetäviä pakkauksia. Suosittuja karkkeja myytiin vaihteeksi hiukan pienemmissä pusseissa; itse asiassa sellaisissa kuin entisaikaan. Kevään ja kesän ykköshitti oli pussiin pakattu, pätkitty minipatukka. Sitä seurasivat erilaiset hedelmäiset sekoitukset. Ksylitolipurukumit myivät taas hyvin.

Makeis- ja suklaamarkkinoita hallitsee Cloetta Fazer, jonka markkinaosuus on noin 40 prosenttia. Joka viides maassamme myytävä suklaalevy on Fazerin perinteistä maitosuklaata. Valmistajien kakkonen on Leaf, kolmonen Panda ja nelonen Kraft-foods, joka myy Marabouta. Monilla muillakin on hittituotteita.

Alan trendeihin kuuluu, että makeisfirmat tuovat markkinoille koko ajan uusia versioita vahvoista, vanhoista brändeistään. Pakkaus on tärkeä. Varsinainen terveysvaikutteisuus taitaa olla vasta tulossa, samaten luksus-suklaa. Aivan pienikin voi pärjätä - esimerkiksi allergiavapaita suklaita valmistava tamperelainen Dammenberg laajentaa tuotantoaan. Englannissa myydään jo reilun kaupan suklaata.

Kesän mittaan pohdittiin oikein professorivoimin, mikä suklaassa vetää puoleensa. Onko siinä jokin ainesosa, joka saa tuntemaan mielihyvää?

Reutersin haastattelema brittiasiantuntija torjui tämän vaihtoehdon, sillä mikäli se pitäisi paikkansa, kaikki söisivät vain tummaa suklaata, jossa alkuperäisiä raaka-aineita on eniten. Britin mielestä teollisuusmaissa kyse on kielletystä hedelmästä - suklaata syödään, koska oikeastaan ei saisi. Tämän nurinkurisen logiikan mukaan laihdutus- ja terveyspropaganda vain lisäisi makean himoa.

Cloetta Fazer on pyörinyt otsikoissa paitsi tuotteittensa, myös riitelevien omistajiensa takia. Yhtiössä taistellaan määräysvallasta, jota suomalaiset tavoittelevat. Ruotsalainen Hjalmar Svenfelt -säätiö ei tähän suostu, ja onkin pakottanut Fazerin suvun myymään hankkimiaan uusia osakkeita.

Riitely jatkunee hamaan tulevaisuuteen, vaikka yhtiön tulos onkin laskussa. Pudotus johtuu ennen kaikkea raaka-aineiden hinnoista, jotka ovat viime aikoina kallistuneet. Syyt ovat paljolti samoja kuin kaikessa elintarviketuotannossa: kysyntä kasvaa, kun maapallolla uudet kansat ja kansanryhmät vaurastuvat. Cloetta Fazerilta kerrotaankin, että vähittäishintoja korotetaan piakkoin.

Kaakaoraaka-aineen kallistumiseen on omatkin syynsä. Tärkein tuottajamaa, Norsunluurannikko, on elänyt epävakaisia ja väkivaltaisia aikoja, jotka ovat leikanneet kaakaotoimituksia. Kertomukset viljelmien lapsi- ja orjatyövoimasta karmivat selkäpiitä.

Viranomaiset ovat määritelleet tarkasti, millaista tuotetta voi ja saa nimittää suklaaksi. Yhdysvalloissa on puhjennut oikein suklaasota, kun osa valmistajista haluaisi korvata kalliin kaakaon uusilla, keinotekoisilla ainesosilla.

Euroopassa makeistehtaita painostetaan myös muutoin. Pienempiä pakkauskokoja ja terveysvaikutteisia makeisia vaaditaan. Varsinkin lasten lihavuus hirvittää, joten aivan pieniin ei saisi vedota mainonnalla.

Suomessa Opetushallitus ja Kansanterveyslaitos lähtevät siitä, ettei kouluissa pitäisi olla - ainakaan kouluaikana - myytävänä makeisia eikä sokerijuomia. Tilalle suositellaan puhdasta, raikasta vettä.

Koulujen lähellä sijaitsevien kauppojen makeisvalikoimiin sen sijaan ei voida vaikuttaa. Syntyy erikoisia tilanteita, kun eräskin kauppaketju ilmoittaa karsivansa irtomakeishyllyjä kaikkialta muualta paitsi nimenomaan koulujen tuntumasta.

Pekka Hyvärinen, YLE Uutiset