Tutkimus: Venäläisvangit saivat sodassa karuimman kohtelun

Uusi tutkimus paljastaa, että neuvostosotavankien kohtelu ja kuolleisuus toisen maailmansodan aikana Suomessa riippui heidän kansallisuudestaan.

kulttuuri

Suomensukuisilla, balttilaisilla ja saksalaistaustaisilla oli parhaat mahdollisuudet saada ruokaa ja kelvolliset olosuhteet. Kovimman kohtelun saivat venäläiset, joita menehtyi suhteellisestikin laskien eniten.

Kaikkiaan suomalaisilla leireillä kuoli yli 19 000 neuvostosotilasta ja Itä-Karjalan leireillä lähes 4 400 siviiliä. Kansallisarkisto on perjantaina julkistanut internetissä sotavuosina kuolleiden neuvostosotavankien nimilistat (siirryt toiseen palveluun). Lisäksi tietokannasta löytyvät Itä-Karjalan siviilileireillä jatkosodan aikana kuolleet. Tiedot perustuvat pääasiassa Suomen Punaisen Ristin sotavankikortistoihin. Tutkimusjohtaja Lars Westerlundin mukaan tietoja tarvitaan mm. tutkimustyössä; lisäksi sota- ja poliittisen historian tutkijat sekä paikallishistorian harrastajat voivat käyttää nimilistoja. Myös menehtyneiden omaiset Venäjällä hyötyvät listoista, Westerlund luettelee. Vuodet 1941 ja 1942 kohtalokkaimpia Neuvostovankien joukkokuolemat keskittyvät vuosiin 1941 ja 1942, jolloin heitä kuoli peräti 16 000 kahdeksassa kuukaudessa. Näin ollen lähes 90 prosenttia neuvostovankien kuolemista ajoittuu tähän jaksoon. Helmikukussa 1942 neuvostosotavankeja menehtyi sata päivässä. - Epäilemättä tämä herättää kysymyksiä, miten on mahdollista, että tällainen vankileirikatastrofi pääsi tapahtumaan, tutkimusjohtaja Westerlund pohtii. - Tämähän oli Suomen 1900-luvun historiassa jo toinen tällainen tapahtuma, sillä myös vuonna 1918 lyhyessä ajassa menehtyi 13 500 punaista vankileireillä. Samantapainen katastrofi toistui talvella 1941 - 42, Westerlund summaa. Olosuhteet riippuivat usein kansalaisuudesta Suomalaiset teloittivat noin tuhat neuvostosotavankia, mutta yleisimmät kuolinsyyt olivat aliravitsemus ja suolistosairaudet, jotka johtuivat kurjista olosuhteista ja ruuan puutteesta. Ruokaa ja kelvollisia olosuhteita kuitenkin näyttää riittäneen toisille enemmän kuin toisille. Venäläisten kuolleisuus oli 33 prosenttia, mikä on kolme prosenttiyksikköä enemmän kuin neuvostovangeilla keskimäärin. Sen sijaan lähialueiden suomensukuisista, balttialaisista ja saksalaistaustaisista kuoli vain viitisen prosenttia. Emeritusprofessori Heikki Ylikankaan mukaan tämä todistaa oikeaksi sen arvelun, että kohtelu ei ollut tasapuolista. - Tämän tapaisia epäilyjä on ollut, ja nyt ne saivat vahvistuksen. Isovenäläisiin suhtauduttiin ankarammin ja jyrkemmin kuin vaikkapa suomensukuisiin neuvostosotilaisiin, baltteihin, jne., Ylikangas pohtii. Osa vankileireistä muita karumpia

Vankileirejä oli Suomessa yli sadalla paikkakunnalla. Osa oli tutkimusjohtaja Westerlundin mukaan vankien kannalta muita kohtalokkaampia.

Oli eräitä leirejä, joissa kuolleisuus oli hyvin suurta, kuten Kemin Ajossaarella sekä järjestelyleireissä Nastolassa ja Naarajärvellä.

Juutalaisia ei tutkimuksen perusteella kohdeltu vankileireillä muita huonommin. Heidän kuolleisuutensa oli jopa alhaisempaa kuin neuvostosotavangeilla keskimäärin.

Sen sijaan saksalaisille heitä luovutettiin enemmän kuin muita vankeja, ei kuitenkaan mitenkään systemaattisesti: tutkimusjohtaja Westerlundin mukaan juutalaisten osuus sotavankien koko määrästä oli 0,8 prosenttia, ja saksalaisten huostaan siirretyistä he edustavat 1,8:aa prosenttia.

Lähteet: YLE Uutiset