Palestiinalaiset avasivat poliittisten vankien museon

Palestiinalaisen al-Quds yliopiston kampuksella on avattu poliittisten vankien museo. Vankien kirjeistä, käsitöistä ja valokuvista koostuva näyttely kertoo tarinoita lähes jokaista palestiinalaista koskettavasta aiheesta.

kulttuuri

Jopa 800 000 palestiinalaista on ollut joskus israelilaisessa vankilassa. Kansakunnan jäsenistä neljännes on istunut vankilassa viimeisen 40 vuoden aikana jossain elämänvaiheessa. Abu Jihad poliittisten vankien museo on samannimisen tutkimuskeskuksen jatkumo al-Qudsin yliopiston kampuksella. Kolmikerroksinen museo rakennettiin kuwaitilaisella rahalla. Museon kirjastossa olevat 10 000 vankien kirjoittamaa päiväkirjaa ovat tutkijoiden ja opiskelijoiden käytettävissä. Mukana erikoisia esineitä ja muistutuksia raakuudesta Kirjeitä on esillä myös vitriineissä - osa niistä erikoisella tavalla pakattuna. Värikkäisiin muoveihin pakatut, pienellä kirjoitetut kirjekapselit näyttävät väriliidun pätkiltä. Vangin vierailija nielaisi kapselin ja se tuli ulos luonnollista tietä. Kapseleiden vieressä vitriinissä on vesikuppi ja toisessa suolaa, siis syömälakon pakolliset apurit. Vangit nimittäin järjestivät aika ajoin syömälakkoja, joskus loppuun saakka. Seinällä on neljän syömälakkoon kuolleen kuvat. Museon alakerta on näyttelyn raadollisin osuus. Esillä on valokuvia ja lista 76 erilaisesta kidutusmenetelmästä, kuten brutaali kuolemaan johtava hakkaaminen, jääkaapin sisään sulkeminen tai kivesten puristaminen ja niiden hakkaaminen. Vastapainona seinillä on myös iloisempia valokuvia vankien elämästä. Niissä vangit pelaavat lentopalloa, lukevat lehteä, tekevät pahvista Kalliomoskeijan pienoismallia, rukoilevat yhdessä ja pelaavat pingistä. Esineiden merkinnöissä parantamisen varaa

Valokuvat ovat värin perusteella ehkä 1980-luvun alusta. Tämä onkin museon heikkous: esineet on merkitty tai selitetty huonosti tai ei ollenkaan.

Sama koskee myös toisen kerroksen taideteoksia, joita vangit ovat väkertäneet selleissään. Museossa on vain neljä naisten tekemää työtä. Ne ovat koristeellisia ristipistotöitä, joihin on kirjailtu muun muassa libanonilaisen laulajan Fayrouzin teksti: "Avaa ikkunani jotta aurinko pääsee sinne, tai päästä minut ulos, ystäväni, sellini on liian ahdas."

Esillä on myös miesten naisille tekemiä koristeita kuten taidokkaasti helmikirjailtuja käsilaukkuja ja hiussolkia. Jerusalemin Kalliomoskeija esiintyy monta kertaa, ja myös rukousnauhat, kynät, kirjan kannet ja koristelamput ovat saaneet kirjavan pinnan. Pistaasipähkinöille on keksitty uusiokäyttö koristeruukun pinnalla.

Useassa työssä esiintyy laiva, joka symboloi niiden palestiinalaispakolaisten paluuta, jotka joutuivat pakenemaan alun perin vuonna 1948.

Tavallaan myös itse museorakennus symboloi vankilaa. Al-Quds eli Jerusalemin arabiankielisen nimen mukaan nimetty yliopisto ei enää ole yhteydessä Jerusalemiin, vaan se jäi turvamuurin toiselle puolelle. Kun aikaisemmin matkaan meni viisi minuuttia, tarvitaan siihen nyt puoli tuntia.

Eivät vain pidätetyt ole vankeja, vaan kaikki palestiinalaiset, museon johtaja toteaa. Museon kävijälle ei kuitenkaan selviä, miksi kukin on vangittu. Palestiinalaisille he ovat yksinkertaisesti marttyyreja, Palestiinan vapaustaistelijoita, mutta Israelille terroristeja.

Lähteet: YLE Uutiset