1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Ulkomaat

Turkki kutsui Yhdysvaltain-lähettiläänsä kotiin

Turkki on kutsunut suurlähettiläänsä kotiin Yhdysvalloista. Suurlähettiläs määrättiin jättämään asemapaikkansa, jotta hän voi keskustella Turkin viranomaisten kanssa Yhdysvaltain kongressin kannanotosta, joka koskee armenialaisten joukkotuhoa ensimmäisen maailmansodan aikana.

Ulkomaat

Edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunta leimasi keskiviikkona hyväksymässään päätöslauselmassa armenialaisten joukkotuhon kansanmurhaksi.

Turkki on tuominnut nyky-Turkin edeltäjän Osmanien valtakunnan viimeisinä vuosina 1915-1923 tapahtuneen joukkotuhon leimaamisen kansanmurhaksi. Turkin hallitus varoittaa kongressin päätöslauselman vahingoittavan Turkin ja Yhdysvaltain liittolaissuhdetta.

Turkki ei kuitenkaan pysyvästi vedä lähettilästään Washingtonista. Turkin ulkoministeriön mukaan suurlähettiläs jää Turkkiin runsaan viikon ajaksi.

Myös Yhdysvaltain hallitus on pahoitellut edustajainhuoneen ulkoasiainvaliokunnan kannanottoa.

Armenia on sen sijaan tyytyväinen eiliseen kannanottoon. Armenian ulkoministeriön mukaan päätöslauselma on hyvin tärkeä askel kohti oikeuden toteutumista.

Armenian presidentti Robert Kotsharian sanoi toivovansa, että Yhdysvallat valtiona tunnustaa armenialaisten kansanmurhan tosiasiana.

Päätöslauselmaehdotus menee seuraavaksi edustajainhuoneen täysistuntoon ja sen jälkeen senaatin käsiteltäväksi.

Turkki on Yhdysvalloille tärkeä Nato-kumppani ja maalla on olennainen rooli Yhdysvaltain Irak-operaatiossa. Presidentti Bushin mukaan armenialaisten kärsimyksiä kohtaan tunnetaan syvää myötätuntoa, mutta päätöslauselma ei ole oikea tapa käsitellä entisaikojen joukkosurmia. Kiista koskee turkkilaisten osuutta joukkotuhossa Peruskiista koskee turkkilaisten syyllisyyttä armenialaisten karkotuksiin ja murhiin, joissa historiantutkijoiden mukaan kuoli ainakin puoli miljoonaa ja mahdollisesti jopa 1,5 miljoonaa ihmistä. Joidenkin tulkintojen mukaan nuorturkkilainen hallinto halusi kostaa kristityille armenialaisille Venäjää vastaan kärsityt tappiot. Ne armenialaiset, joita ei surmattu, häädettiin Syyriaan kuolemaan nälkään. Turkkilaisten mielestä uhrien määrää on liioteltu, ja kuolemat johtuivat sisällissodasta ja muista levottomuuksista. Joka tapauksessa ottomaanivaltakunnan parimiljoonainen armenialaisvähemmistö oli sodan loppuun mennessä käytännössä hävinnyt. Kiista koskettaa karmaisevalla tavalla nykyturkkilaisiakin. Turkkilainen kirjailija Orhan Pamuk sai toissa vuonna syytteen turkkilaisuuden halventamisesta puhuttuaan kurdien ja armenialaisten joukkomurhista sveitsiläiselle lehdelle antamassaan haastattelusta. Pamuk sai viime vuonna kirjallisuuden Nobel-palkinnon. Turkkilais-armenialainen päätoimittaja Hrant Dink puolestaan murhattiin tammikuussa. Murhan tutkimukset ovat pysähtyneet. AP, Reuters, BBC, AFP, YLE Uutiset

Lue seuraavaksi