Hallituksen lisätalousarviosta ei apua hoitajien palkkavaatimuksille

Hallituksen tänään sopimassa lisätalousarvioesityksessä ei odotetusti ole varattu lisärahaa hoitoalan työntekijöiden palkankorotusvaatimusten kattamiseen. Hallituksen neljännen lisätalousarvioesityksen 1 468 miljoonan euron ylijäämä käytetään valtionvelan lyhentämiseen.

Kotimaa

Hallituksen mukaan velanmaksulla varaudutaan suurten ikäluokkien eläköitymiskustannuksiin, terveydenhuollon tulevaisuudessa kasvaviin menoihin ja mahdolliseen hitaamman talouskasvun aikaan.

Valtaosa syntyneestä lähes 1,5 miljardin euron ylijäämästä on peräisin odotettua paremmasta verotulokertymästä.

Valtionvelkaa vähennetään tänä vuonna kaikkiaan 2,7 miljardia euroa. Velan kokonaismääräksi arvioidaan näin tämän vuoden lopussa 56 miljardia euroa, mikä on 31,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta.

Hallitus sai selvityksen sairaaloiden varautumisista lakkoon Hallitus on aamupäivällä kuullut sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen siitä, miten sairaalat eri puolilla maata varautuvat Tehyn työtaisteluun. Peruspalveluministeri Paula Risikon mukaan sairaaloiden suunnitelmissa ovat esimerkiksi työhön jäävän henkilökunnan työnjaon kehittäminen, lisäkoulutus, tehtäväkuvien muutokset sekä työaikajärjestelyt. Joillakin alueilla on myös olemassa työvoimareserviä, joka voidaan tarpeen vaatiessa ottaa käyttöön. Lisäksi sairaalat harkitsevat palveluiden ostamista yksityisiltä organisaatioilta. - Esimerkiksi HUS:lla on olemassa ostopalvelusopimukset viiden eri organisaation kanssa ja nämä sopimukset voidaan ottaa käyttöön, Risikko kertoi. Tehy ilmoitti maanantaina, että kaikkiaan 12 800 tehyläistä on mukana järjestön työtaistelutoimena järjestettävässä joukkoirtisanoutumisessa. Mikäli joukkoirtisanoutumisiin mennään, palvelussuhteet päättyvät 19. marraskuuta. Lääninhallitukset selvittävät tiistaina, miten Tehyn sairaanhoitajien mahdolliset irtisanoutumiset kohdentuvat alueittain ja miten irtisanoutumisiin varaudutaan. Lääninhallitukset selvittävät samalla, miten työnantaja varmistaa potilasturvallisuuden. Tehyn irtisanoutumismenettelystä kiivas muotokiista Mahdollinen hoitoalan työtaistelu on synnyttänyt myös kiivaan muotokiistan. Kuntatyönantajan ja työntekijöitä edustavan Tehyn näkemykset irtisanomismenettelyistä eroavat jyrkästi toisistaan. Hoitoalan palkkakiista on ongelmallinen myös siksi, että kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin ja sen pisteyttämiseen. Kuntatyönantajan mukaan työntekijän pitää irtisanoutua henkilökohtaisesti. Tehyn mielestä nimi joukkoirtisanomislistassa riittää. Työoikeuden professorin Kari-Pekka Tiitisen mielestä tilanne on äärimmäisen mielenkiintoinen, sillä vielä ei tiedetä, mitä muotoa listat ovat. Juridisesti pelkkä nimilista ei sinänsä riitä irtisanomiseen. "Hoitoalan palkkausperusteet romuttuisivat"

Joukkoirtisanoutumisilla uhkaavan Terveydenhoitoalan ammattijärjestön Tehyn johto on tähän asti väistellyt kysymystä siitä, keille kaikille hoitajille palkankorotusten tulisi kohdistua. Se on korostanut ajavansa ensisijassa omien jäsentensä etua.

Tehyn vaatimia palkankorotuksia ei voi suunnata vain yhden liiton jäsenille, arvioi Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen. Hoitoalan palkkakiista on ongelmallinen myös siksi, että kunta-alan palkkausjärjestelmä perustuu työn vaativuuden arviointiin ja sen pisteyttämiseen.

- Palkkausjärjestelmä on sellainen, että siinä on useamman asteisia tehtäviä arvioitu saman asteikon puitteissa. Jos silloin yhden palkkaa nostetaan, silloin sillä on vaikutusta sekä ylempänä että alempana olevien palkkoihin, professori Seppo Koskinen selvittää.

Koskisen mukaan koko hoitoalan palkkausperusteet romuttuisivat, jos osa saisi muita suuremman korotuksen. Hänen mukaansa palkkaus voi perustua vain tehtävään työhön, ei ammattiliiton jäsenyyteen.

Tehyn jäsenistö on laaja-alaista ja kirjavaa. Joukossa on paitsi sairaanhoitajia, myös esimerkiksi fysioterapeutteja ja lastenhoitajia. Niinpä palkankorotukset vain tehyläisille synnyttäisivät ongelmia muuallakin kuin sairaaloissa ja terveysasemilla.

- On jo laskettu, että jos tehyläisten lastenhoitajien palkat nousisivat kuten julkisuudessa on esitetty, heidän palkkansa ylittäisi päiväkodin johtajan palkan, professori Seppo Koskinen tiivistää problematiikkaa.

Lähteet: YLE Uutiset