Suomen öljyntorjuntavalmius puutteellinen

Suomen öljyvahinkojen torjuntavalmius ei ole riskien tasalla. Öljyntorjunnan tasoa selvittänyt työryhmä esittää parannuksia sekä kalustoon että päivystysvalmiuteen. Eduskunnassa on keskusteltu myös öljyntorjunta-asioiden hallinnollisesta keskittämisestä.

luonto

- Nimenomaan Suomenlahdella tarvittaisiin lisää öljyntorjuntakalustoa, sanoo työryhmän puheenjohtaja Esa Nikunen.

Valtiolla on neljätoista öljyntorjunta-alusta, jotka ovat merivoimien, rajavartioston ja Varustamoliikelaitoksen muussa käytössä ja hallinnassa.

Onnettomuuden sattuessa ne hälytetään öljynkeräykseen. Valmiudessa on kuitenkin ilmennyt puutteita, etenkin jos alukset seisovat toimettomina.

- Erityisesti varustamoliikelaitos on menettänyt työtilauksia ja tästä syystä näiden alusten lähtövalmius on ollut vähän liiankin huono, sanoo Esa Nikunen. Hänen mukaansa liikelaitosjärjestelmä ei sovi öljyntorjuntaan.

Öljyvahinkojen torjunta on ollut tapetilla myös eduskunnan ympäristö- ja ulkoasiainvaliokunnissa. Keskusteluissa on virinnyt ajatus, että hallinnan keskittäminen toisi etua.

Ympäristövaliokunnan puheenjohtajan Susanna Huovisen (sd.) mielestä tarvittaisiin oma Itämeri-ministeri, jolla olisi toimivaltuudet kaikissa Itämereen liittyvissä kysymyksissä.

Vahinkojen torjuntaan keskittyneen öljyntorjuntakeskuksen perustaminen on viivästynyt, ja asiantuntija-arvioiden mukaan torjuntavalmiuden kehittäminen vaatii tulevien seitsemän vuoden aikana jopa 150 miljoonaa euroa.

Suomi päätti viime viikolla 50 miljoonan arvoisen monitoimialuksen hankinnasta. Toimia odotetaan muiltakin Itämeren rantavaltioilta.

Esimerkiksi Venäjällä ei Suomen ympäristökeskuksen mukaan ole yhtään avomerikelpoista öljyntorjunta-alusta.

YLE Uutiset