Espanja tuomitsi sisällissodan ja Francon hallinnon

Espanjan parlamentti on hyväksynyt lain, joka tunnustaa ensi kertaa virallisesti vuosien 1936 - 1939 sisällissodan uhrit ja tuomitsee sotaa seuranneen kenraali Francisco Francon lähes 40-vuotisen diktaattorikauden.

Ulkomaat

Lakia tukivat hallitseva sosialistipuolue sekä sen kanssa äänestystä varten liittoutuneet useat pienemmät puolueet. Sen sijaan opposition konservatiivinen kansanpuolue vastusti lakia. Konservatiivien mielestä laki avaa uudelleen vanhat haavat ja uhkaa repiä espanjalaisen yhteiskunnan hajalleen.

Parlamentin alahuoneen hyväksymä laki sallii sisällissodan uhrien joukkohautojen julkisen rahoittamisen sekä kieltää kenraali Francon aikakauden symbolit kaduilta ja julkisista rakennuksista. Päätöksellä myös julistetaan lainvastaisiksi vuosikymmenten takaiset sotilasoikeudenkäyntien tuomiot, jotka johtivat tuhansien Francon vastustajien teloittamiseen tai vangitsemiseen.

Parlamentin alahuoneen jälkeen laki pitää hyväksyä voimaan tullakseen vielä senaatissa, mutta sitä pidetään lähinnä muodollisuutena.

Espanjan pääministeri, sosialisteja edustava José Luis Rodríguez Zapatero on pitänyt sisällissodan ja Francon hallinnon tuomitsevaa lakihanketta hallituskautensa yhtenä päätavoitteena. Zapateron oma isoisä kuoli Francon joukkojen teloittamana Pohjois-Espanjassa vuonna 1936. Konservatiivit ovat kuvailleet sosialistihallituksen janonneen kostoa "kaivamalla auki vanhat haudat". Espanjan vuosien 1936 - 1939 sisällissodassa kuoli yli puoli miljoonaa ihmistä. Kenraali Francon diktatuurihallinto jatkui hänen kuolemaansa saakka vuoteen 1975.

Lähteet: AP, AFP