1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Yle Uutisten artikkeliarkisto

Vaaleissa uusi järjestelmä ja korkea kynnys

Valtiollinen duuma on Venäjän parlamentin alahuone, jossa istuu 450 kansanedustajaa. Duuman jäsenet valitaan nyt ensi kertaa vain puoluelistoilta. Parlamenttiin päästäkseen puolueen tulee saada vähintään seitsemän prosenttia äänistä. Äänikynnyksen ylittäneet puolueet jakavat parlamenttipaikat suhteellisen vaalitavan mukaan. Ehdolla on 11 puoluetta, joista useimmille äänikynnys lienee liian korkea.

Yle Uutisten artikkeliarkisto

Parlamenttivaalien merkitystä vähentää se, että Venäjän hallintomallia ei voi kutsua parlamentaariseksi. Presidentillä on Venäjällä laajat valtaoikeudet. Hän voi halutessaan ohittaa duuman ja hallita maata presidentin asetuksilla. Näin toimi usein edellinen presidentti Boris Jeltsin, jolla ei ollut tukenaan myötämielistä duumaa.

Presidentti Vladimir Putin sen sijaan on voinut luottaa duuman tottelevaisuuteen. Nykyisessä duumassa johtavassa asemassa on vallanpitäjien luoma virkamiespuolue Yhtenäinen Venäjä. Muista suurista puolueista kommunistit vaikuttavat sopeutuneen eräänlaiseen virallisen opposition asemaan, kun taas Zhirinovskin äärikansalliset liberaalidemokraatit pitävät räyhäkkäitä palopuheita mutta myötäilevät äänestyksissä Kremliä.

Neljäntenä puolueena viime vaaleissa parlamenttiin noussut vasemmistonationalistinen Synnyinmaa-puolue taas joutui nopeasti sisäisten ristiriitojen kurimukseen ja sulautettiin sittemmin osaksi uutta Kremlille uskollista Oikeudenmukainen Venäjä -puoluetta. Duuma ja liittoneuvosto voivat kaataa presidentin veton Valtiollinen duuma ei kuitenkaan ole merkityksetön laitos: Lainsäädäntövallan lisäksi duumalla on oikeus halutessaan torjua presidentin asettama pääministeriehdokas, ja se hyväksyy valtion budjetin. Jos presidentti yrittää estää veto-oikeudellaan parlamentin hyväksymän lainsäädännön vahvistamisen, duuma ja liittoneuvosto voivat yhdessä kaataa presidentin veton, jos ne saavat molemmissa huoneissa kokoon kahden kolmasosan enemmistön haluamansa lainsäädännön taakse. Liittoneuvosto on ylähuone, jossa istuu kaksi edustajaa Venäjän jokaiselta alueelta. Alueparlamentit ja -johtajat valitsevat heidät. Puolueiden heikkous vähentää duuman valtaa

Duuman valtaa suhteessa presidentinhallintoon on heikentänyt kehittymätön puoluejärjestelmä. Puolueet ovat usein toimineet lähinnä alustoina, joilta yksittäiset poliitikot ovat pyrkineet vaikutusvaltaisiin asemiin. Poliitikkojen sitoutuminen puolueisiin on ollut heikkoa ja loikkaukset yhdestä leiristä toiseen yleisiä.

Usein vaalien jälkeen muotoutunut duuman kokoonpano onkin merkittävästi poikennut ennen vaaleja esitetyistä puoluesidonnaisuuksista. Harvalla puolueella on vakaata kannattajakuntaa ja harvat puolueet ovat tähän asti eläneet vaaleista toisiin.

Yhtenäisestä Venäjästä käytetään Venäjällä termiä "partija vlasti", vallan puolue. Termillä tarkoitetaan Kremlin tuella luotua puoluetta, jonka avulla yritetään luoda parlamenttiin perusta Kremlin vallalle. Kyse on siis toimeenpanevan vallan yrityksestä saada oma edustuksensa kansanedustuslaitokseen.

Yhtenäinen Venäjä ei ole ensimmäinen laatuaan. Vuoden 93 vaaleissa "vallan puolueen" asemaa tavoitteli Venäjän Valinta ja Venäläisen Yhtenäisyyden ja Yhteisymmärryksen puolue, vuoden 1995 vaaleissa Venäjän Demokraattinen Valinta ja Kotimme Venäjä. Kilpailevat hankkeet söivät toisiaan, eikä Kremlin tukipuolueiden menestys ollut kovin vaikuttava.

Vasta vuoden 1999 vaaleissa "vallan puolueen"aseman otti yksi ainoa puolue, Yhtenäisyys.

Puolueet ovat olleet eliitin hankkeita Useimmin Venäjällä puolueiden perustamisen aloite on tullut eliitin jäseniltä, useimmiten entisiltä ja joskus myös vielä virassa olevilta korkea-arvoisilta virkamiehiltä. Venäläinen sosiologi Olga Kryshtanovskaja kutsuu tämänkaltaisia organisaatioita eliitin puolueiksi, sillä ne eivät ole poliittisia puolueita sanan täydessä merkityksessä: niiltä puuttui laaja kannatuspohja väestön keskuudessa. Massapuolueen asemaa kykeni tavoittelemaan lähinnä kommunistipuolue, jolla oli uskollinen kannattajakunta talousuudistuksista kärsineessä väestönosassa. Kommunistipuolueen johto tosin on peräisin vanhasta Neuvostoliiton aikaisesta eliitistä, niin sanotun nomenklatuuran piiristä. Nomenklatuura merkitsi Neuvostoliitossa listaa niistä viroista ja tehtävistä, joiden täyttämiseen tarvittiin puolueen lupa. Uudistuksilla yritetään vahvistaa puolueita

Puolueita on heikentänyt osaltaan vaalijärjestelmä, jossa puolet kansanedustajista valitaan yhden edustajan vaalipiireistä. Tämä on suosinut puolueista riippumattomien ehdokkaiden pääsyä parlamenttiin. Joulukuun vaaleissa järjestelmä muuttuu ja kansanedustajat valitaan pelkästään puoluelistojen mukaan.

Puoluelistoilta käytävissä vaaleissa kansalaiset äänestävät puolueen asettamaa ehdokaslistaa. Vaaditun seitsemän prosentin äänikynnyksen ylittäneet puolueet saavat parlamenttiin paikkoja suhteellisen vaalitavan mukaan.

Aiemmin puolet kansanedustajista valittiin puoluelistoilta suhteellisella vaalitavalla ja toinen puoli parlamenttipaikoista täytettiin yhden edustajan vaalipiireistä, joissa eniten ääniä saanut ehdokas nousi parlamenttiin. Äänikynnys oli viisi prosenttia. Yhden edustajan vaalipiireistä luovuttiin presidentti Vladimir Putinin aloitteesta. Perusteluna oli, että parlamentin puolueiden määrää haluttiin rajoittaa ja puolueiden asemaa vahvistaa.

Opposition mielestä samalla heikennetään nykyisiä vallanpitäjiä vastustavien ehdokkaiden mahdollisuuksia päästä parlamenttiin. Vuoden 2003 vaaleissa liberaalipuolueet Jabloko ja SPS eivät puoluelistoilta ylittäneet silloista viiden prosentin äänikynnystä, mutta saivat kuitenkin muutamia kansanedustajia parlamenttiin yhden ehdokkaan vaalipiireistä. Nyt tätä mahdollisuutta ei enää ole.

Vain Yhtenäinen Venäjä, kommunistit, Zhirinovskin äärikansalliset liberaalidemokraatit ja kansallismielinen populistipuolue Synnyinmaa ylittivät viime vaaleissa äänikynnyksen. Yhdessä nämä neljä puoluetta saivat noin 70 prosenttia äänistä. Venäläisessä lehdistössä on jo arvuuteltu, pääsevätkö tulevaan duumaan vain Yhtenäinen Venäjä ja kommunistit.

Heikki Heiskanen, YLE Uutiset (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: <<< Vaalisivuston alkuun

Lue seuraavaksi