Finlandia-ehdokkaat esittelyssä

Finlandia-palkinnon saajiksi oli loppusyksystä ehdolla kuusi romaania. Ne oli valittu 94:stä suomalaisromaanista. Palkinnonsaajan valitsi kulttuuritoimittaja Kaisu Mikkola. Hän piti ehdolla olleista teoksista parhaana Hannu Väisäsen romaania Toiset kengät.

kulttuuri

YLE Kulttuurin kirjallisuustoimittajat Seppo Puttonen ja Nadja Nowak esittelevät ehdokkaat näin:

Agneta Ara: Det har varit kallt i Madrid Sisaruudesta, muistamisesta, kaipauksesta, kuolemasta, lähtemisestä. Näistäkin on kysymys Agneta Aran romaanissa, mutta jos vain nämä mainitsee, tekee vääryyttä tälle taianomaiselle, kauniille romaanille. Kirjan alku on onnellistakin onnellisempi: Bella ja André elävät lapsuuttaan isän ja äidin kanssa. Tyyneen eloon alkaa kuitenkin tulla vähitellen pieniä säröjä, sitten isompia repeämiä: isä osoittautuukin Andrén isäpuoleksi, joka on suorastaan julma poikaa kohtaan. Lopulta isä tekee itsemurhan, ja äiti kuolee hiukan myöhemmin. Kuolema on siis läsnä, kuten Agneta Aran tuotannossa yleensä. Mutta sisarukset, Bella ja André pitävät yhtä, kunnes eräänä päivänä André katoaa. Myös katoamisia ja poislähtöjä on tässä romaanissa paljon. Mutta ennen kaikkea kysymys on muistamisesta ja muistoista. Niitä pohtii myös aikuinen Bella, joka on romaanin kertoja. Bella on psykiatri, joka ammatikseen selvittää ihmisten muistoja - ja samalla myös omiaan. Tapahtuiko se oikeasti, mitä lapsuudessa tapahtui, vai onko se kuvitelmaa? Mitkä muistoista ovat omia? Romaanista tekee omansa erittäin kaunis kieli, suorastaan taianomainen kerronta. Kun puhutaan kirjailija Agneta Arasta, on puhuttava myös maagisesta realismista. On esimerkiksi puhuva antiikkipatsas ja on Luciana. Luciana on nuori tyttö, joka vain nukkuu vuodesta toiseen, koska ikävöi niin paljon poislähtenyttä äitiään. Prinsessa Ruususen herätti prinssin suudelma, mutta Lucianaa ei Andrén suudelma herätä. Espanja, Latinalainen Amerikka ja espanjan kieli ovat tärkeitä Aran tuotannossa. Romaanin nimi, Det har varit kallt i Madrid, Madridissa on ollut kylmää, saa yllättäen surullisen merkityksen.

Juha Itkonen: Kohti Juha Itkonen kirjoittaa romaanissaan hajonneesta perheestä ja kutistuvasta maailmastamme, joka tuntuu vievän meitä yhä kauemmaksi toisistamme. Perheenjäsenet - isä, poika ja tytär - tapaavat toisensa Thaimaassa Khao Lakissa vuosi tsunamin jälkeen. Isä Tapani on ministeri, poika Jussi osakesalkunhoitaja ja tytär Julia vapaaehtoistyöntekijä. Itkonen kirjoittaa näiden kolmen erilaisista maailmankuvista tiukan yhteiskunnallisia kannanottoja ja samalla kyseenalaistaa kunkin niistä. Romaanissa Itkonen pohtii myös sitä, mitä on olla Suomen asialla nykypäivän monimutkaisessa maailmassa. Kun Itkonen kirjoittaa kirjan nimen mukaisesti kohti-tulemisista ihmisten välillä, hän kuvaa sitä, kuinka etäällä me olemme toisistamme ja kuinka me voisimme päästä edes hiukan lähemmäksi. Kohti-romaanissa on isoja asioita, ehkä liiankin isoja, ja tiivistäminen olisi eheyttänyt tarinaa. Vai onko kyseessä Itkosen tehokeino?

Viiden sanan arvoitus: Isä, milloin lähdemme kotia kohti? Isä, anna minun rakastaa enemmän? Isä, missä sinä olet. Jussi.

Jari Järvelä: Romeo ja Julia Melkein tärkeintä tässä teoksessa on huikaisevan kaunis kieli. Se on hauskaa, yllättävää, mutta myös surullisen kaunista. Järvelä antaa lukuohjeen romaaninsa alussa: "Kaikki pilkut ovat itseni päättämiä, ja vastaan niistä vain itse". Ja Järvelä pitää mitä lupaa. Kieli on aivan omaa "järveläkieltä". Aiemmin Järvelä on kirjoittanut hyvin tiivistä tarinaa, ja kolmiosaisessa historiasarjassaan vuolasta ja polveilevan runsasta tarinaa. Nyt hän kirjoittaa uudenlaista lausetta, jossa mielleyhtymät kuljettavat lukijaa ajatuksesta toiseen. Romaanin tarina on tuttu jo Shakespearelta: Romeon ja Julian nuori rakkaus. Järvelän Romeo on 17-vuotias Vantte Ratia ja Julia on 13-vuotias Julia. Nuorten rakkauden esteenä eivät ole riitelevät suvut, vaan ympäristö. Romeo ja Julia joutuvat kylmällä tavalla kokemaan, kuinka ympäristö ei hyväksy heidän nuorta rakkauttaan. Jari Järvelän hauska mutta riipaisevan kaunis romaani on kuin satua, mutta samalla totta. >>> LUE LOPUT KIRJAESITTELYT (siirryt toiseen palveluun)

Lähteet: YLE Uutiset