1. yle.fi
  2. Uutiset
  3. Kotimaan uutiset

Kypsyyskoe läpäisty?

Jokaisella hallituksella on kiirastulensa, jonka läpäiseminen vasta karaisee ministeristön niin, että se kestää koko vaalikauden koettelemukset. Matti Vanhasen (kesk.) ensimmäisellä hallituksella se oli tulopoliittinen sopimusratkaisu joulukuussa 2004; Vanhasen toisella hallituksella se on ollut Tehyn työmarkkinakiista marraskuussa 2007.

Kotimaan uutiset

Jos Tehy tänään maanantaina hyväksyy sovintolautakunnan nimissä sommitellun työehtosopimuksen, moni osapuoli huokaisee helpotuksesta. Tehy välttyy sille ehkä kohtalokkaan kalliilta selkkaukselta, joka nitistäisi vähävaraisen työmarkkinajärjestön saalistajien raadeltavaksi.

Kokoomuksen Jyrki Katainen saattaa vihdoin lopettaa nukahtamislääkkeiden käyttämisen. Matti Vanhanen on yhtä askelta lähempänä unelmaansa - asemaa, josta noustaan Suomen poliittisen vallan todelliselle huipulle, valtiomiessarjaan.

Voi kuvitella vain yhden aidosti pettyneen. Opettajien ammattijärjestön puheenjohtaja Erkki Kangasniemi on pyrkinyt kaikin keinoin kaatamaan sovun. Opettajien nokkamies yhdessä muutaman muun palkansaajajohtajan kanssa ovat olleet sitä mieltä, että koska Tehy on rikkonut työtaistelutoimien herrasmiessääntöjä - kuten lakkorajoista sopimisen - se ei saa saada palkankorotuksiaan ilman todellista työtaistelua.

Pitkään näytti siltä, että Kangasniemi onnistuu tavoitteissaan ja Tehy todella pakotetaan aloittamaan työtaistelu. Kangasniemi ja kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen ovat olleet hyvät ystävät. Ehkä nimenomaan tähän henkilösuhteeseen Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola viittasi, kun hän viime viikolla tuskaili muiden toimihenkilöjärjestöjen istuvan näkymättömästi sovittelulautakunnassa estämässä sovun syntymisen.

Hallitus lupasi kunnille tukea Hallituslähteen mukaan Jaloselta saatiin helposti nimi paperiin sen jälkeen, kun hallitus lauantaina lupasi osallistua kuntien palkkatalkoisiin vuonna 2010 ja 2011. Kuntien valtionapu-uudistuksen myötä on mahdollista heruttaa hiukan lisärahaa kunnille, joiden taloutta kallis sopimus ilman muuta rassaa. Tehyn sopimus on ennätyspitkä; neljä vuotta ja yksi kuukausi. Se kestää vuoden 2011 loppuun eli yli seuraavien eduskuntavaalien. Nykyhallituksessa riemuitaan siitä, että myös seuraava hallitus on sidottu mukaan sopimukseen. Hoitajien palkkaratkaisu on rakennettu siten, että kuntien ei sen vuoksi tarvitsisi korottaa kunnallisia veroprosentteja vuodelle 2009. Ensi vuonna lokakuussa järjestetään kunnallisvaalit ja keskusta- ja kokoomusvetoisille kunnille olisi vaarallista mennä vaaleihin tilanteessa, jossa kunnallisia veroja kiristetään. Työmarkkinasopu elinehto porvareiden jatkohaaveille Koko syksyn jatkunut Tehy-kriisi on nakertanut eniten Kokoomuksen kansansuosiota. Tuoreessa Taloustutkimuksen YLE Uutisille tekemässä mielipidemittauksessa Sdp:n ja Kokoomuksen kannatus on jo tasoissa. Kokoomus on uudella politiikallaan yrittänyt tehdä itsestään työmarkkinakelpoisen. Sinivihreän porvarihallituksen hallitusohjelmastakin raivattiin pois kaikki kärkevät palkansaajajärjestöjä ärsyttävät työelämän kehityshankkeet, joita elinkeinoelämä oli yrittänyt tuputtaa. Hallituskumppaneiden ideana on ollut yrittää osoittaa, että myös porvarihallitus pystyy toimimaan hyvässä yhteistyössä palkansaajien kanssa erotuksena Esko Ahon (kesk.) lamavuosien hallituksesta, joka ajautui niin pahaan konfliktiin järjestöjen kanssa, että 1990-luvun porvarihallituskokeilu jäi vain yhden kivuliaan vaalikauden mittaiseksi. Tehy-kiista osoittaa, että keskustalla ja kokoomuksella on vielä paljon opeteltavaa. Kokoomukselle tilanne on jopa pikkuisen kiusallinen. Puolue uskoi voittavansa työmarkkinoiden sydämet lopullisesti puolelleen puhumalla viime keväänä hallitusohjelmaan ylimääräisen valtionavun koulutetuille naisvaltaisille aloille. Lopputulos ei kuitenkaan imartele. Luultavasti muut kunta-alan järjestöt ovat käärmeissään Kokoomukselle siitä, että se hyysäsi Tehyä. Tehyläiset puolestaan ovat suutuksissa Kokoomukselle siitä, ettei puolue hyysännyt sitä tarpeeksi. Vanhasella vielä yksi tärkeä etappi Vanhasen toisella hallituksella on vielä yksi etappi matkalla kohti vaalikauden mittaista valtaa. Alkavalla viikolla saattaa ratketa myös Etelä-Suomen maataloudelle tärkeän niin kutsutun 141-tuen kohtalo. Mikäli tuottajat saadaan tyyntymään ja tyytymään pienevään tukeen ja siitä seuraaviin moniin heijastusvaikutuksiin, tuskin mikään enää estää ettei hallitus istuisi vuoden 2011 vaaleihin. Tulo- ja työmarkkinapolitiikassa Vanhasen kakkosella on vain runsaan parin vuoden mittainen hengähdystauko. Suuri osa palkkasopimuksista on uusittava juuri ennen vaaleja, millä ilman muuta on merkitystä, kun valtaa jaetaan seuraavalla vaalikaudella. Vanhanen on haikaillut tulopoliittista sopimusta kalliin liittokierroksen jälkeen. Sitä on vaikea tehdä ilman elinkeinoelämän suostumusta. Talouselämän kaksi painavinta vaikuttajaa, Nokian hallituksen puheenjohtaja Jorma Ollila ja Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja, Koneen pääomistaja Antti Herlin ovat tänä syksynä ilmoittaneet, ettei tulopolitiikalle ole sijaa tulevaisuudessa. Haaste ei silti ole ylivoimainen. Vaatii vain hieman nokkeluutta ja oveluutta taivutella työnantajat tupoon. Viimeksi heidät houkuteltiin mukaan poistamalla varallisuusvero. Olisiko nyt vuorossa perintöveron lopullinen hautaaminen? Joka tapauksessa politiikan pelilaudalla aletaan jo miettiä siirtoja, joilla tähtäillään vuoden 2011 vaalien jälkeiseen aikaan. Työnantajat nousevat ratkaisupaikkaan, kun porvarilliselle hallitusrintamalle aletaan varmistella jatkoa. Elinkeinoelämän napamiehille saattaa sittenkin olla helpompi hyväksyä ajatus paluusta tulopolitiikkaan kuin lopettaa porvarihallituskokeilu ja päästää Sdp takaisin valtaan. Olli Ainola, YLE Uutiset (19.11.2007)

Lue seuraavaksi