Gallup: Suomalaiset väheksyvät poliittisia oikeuksiaan

Suomalaiset eivät pidä poliittisia perusoikeuksiaan erityisen tärkeinä perusoikeuksina, ilmenee Suomen Gallupin YLE Uutisille tekemästä tutkimuksesta. Tärkeimmiksi oikeuksiksi kansalaiset nostavat yhdenvertaisuuden, yksityisyyden suojan ja perusturvan.

Kotimaa

Demokraattisen järjestelmän turvana pidetyt poliittiset perusoikeudet, kuten muun muassa kokoontumis- ja yhdistymisvapaus sekä oikeus äänestää ja olla ehdokkaana vaaleissa jäivät häntäpäähän kyselyssä, jossa selvitettiin kansalaisten käsityksiä tärkeimmistä perusoikeuksista.

Poliittisista oikeuksista vain sananvapaus lukeutuu suomalaisten mielestä tärkeimpien perusoikeuksien joukkoon. Sananvapauden asemaa kylläkin himmentää, että sen vastaparina pidettyä yksityiselämän suojaa pidetään vielä tärkeämpänä perusoikeutena.

Suomen Gallup tutki suomalaisten mielipiteitä perusoikeuksista viime viikolla. Kyselyyn vastasi runsaat 1 200 suomalaista.

Yhdenvertaisuus on suomalaisille tärkein perusoikeus Kaikkein tärkeimpänä perusoikeutena 90:ttä itsenäisyyspäiväänsä kohta juhlivassa Suomessa pidetään yhdenvertaisuutta lain edessä. Liki 70 prosenttia kansalaisista pitää jo Ranskan vallankumouksesta opittua yhdenvertaisuutta siis merkittävimpänä perusoikeutena. Suomen perustuslaissa yhdenvertaisuusoikeuteen luetaan myös syrjintäkielto eli se, että ketään ei saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan sukupuolen, iän, alkuperän, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, terveydentilan, vammaisuuden tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella. Näitä seikkoja ei kyselyssä kuitenkaan painotettu, joten kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä suomalaisten suvaitsevaisuudesta ei voi tutkimuksen perusteella tehdä. Perusturvalla vankka suosio Perusoikeuksien kärkikaartiin nousi kyselyssä myös oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin eli oikeus välttämättömään toimeentuloon, huolenpitoon ja asuntoon. Käytännössä tällä tarkoitetaan sitä, että jokaisella on oikeus saada katto pään päälle, välttämätön jokapäiväinen leipä sekä oikeus riittävän sairaanhoitoon. Melkein joka toinen on sitä mieltä, että näistä perusturvaan kuuluvista oikeuksista ei saa joustaa milloinkaan. Korkeaa sijoitusta saattaa selittää se, että kysely tehtiin vain pari viikkoa Tehyn työtaistelun jälkeen. Tehy-lain eduskuntakäsittelyn yhteydessä kansanedustajat punnitsivat vastakkain kahta perusoikeutta: oikeutta sairaanhoitoon sekä työtaisteluoikeutta ts. yhdistymisvapautta. Näistä oikeuksista kansalaiset asettavat etusijalle hoidot. Kuolemanrangaistuksen ja kidutuksen kiellosta osa joustaisi Ainakin perusoikeusasiantuntijoita hätkähdyttää tutkimuksen tieto siitä, että varsin moni suhtautuu nuivasti kuolemanrangaistuksen kieltoon ja henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, joita perustuslaissa kutsutaan oikeudeksi elämään. Oikeudella elämään tarkoitetaan myös sitä, että Suomessa ketään ei saa kiduttaa eikä muutoinkaan kohdella ihmisarvoa loukkaavalla tavalla. Oikeutta elämään on yleensä pidetty ehdottomana, ei missään oloissa loukattavana oikeutena. Kuitenkin joka viides olisi valmis joustamaan siitä poikkeusoloissa ja vain runsaat 40 prosenttia luki sen tärkeimpiin oikeuksiin. Omaisuudensuoja on tärkeämpi kuin terveellinen ympäristö Perustuslakia uudistettiin edellisen kerran 1990-luvun puolivälissä. Silloin yhtenä ”superperusoikeutena” pidettiin omaisuudensuojaa; tuolloin vielä melko tuoreessa muistissa olivat pari vuosikymmentä aiemmin kiivasta väittelyä herättäneet vasemmiston poliittiset iskulauseet tuotantovälineiden ja finanssilaitosten sosialisoinnista. Nyt 2000-luvulla omistusoikeus ei herätä intohimoja. Enää vain joka neljäs suomalainen pitää omistusoikeutta niin pyhänä arvona, ettei siihen saa kajota missään oloissa. Silti omistusoikeudella on yhä vankka peruskannatus. Viime vuosina omistusoikeus on monesti vastakkain luontoarvojen kanssa. Kansalaisilla on näistä kahdesta selvä näkemys: omistusoikeus on tärkeämpi. Julkisuudessa runsaasti esillä olleet ilmastonmuutos ja ympäristöuhat eivät näy tutkimuksessa juuri lainkaan. Perusoikeus terveelliseen ympäristöön ei ole kolahtanut suomalaisiin, sillä vain joka kymmenes lukee sen tärkeimpiin perusoikeuksiin. Vain neljännes ei hyväksy perusoikeuksien rajaamista missään oloissa Vastauksista käy ilmi, että vain neljännes kansalaisista katsoo, että yhtäkään perusoikeutta ei saa rajata edes poikkeusoloissa. Enemmistö siis soisi ainakin joidenkin oikeuksien kohdalla joustavuutta, Gallup toteaa tutkimusraportissaan. Vaikka enemmistö saattaisi ajatella poikkeusoloissa perusoikeuksien rajaamista, niin yksimielisyyttä ei synny siitä, minkä oikeuksien kohdalla voitaisiin joustaa. Mikä yhdelle kelpaa, se on toiselle myrkkyä. Ihmiset ovat erimielisiä siitä, mitä oikeuksia voitaisiin poikkeusoloissa rajata

Kokoontumis- ja yhdistymisvapaus on yleisimmin joustolistalle joutava perusoikeus. Reilu kolmannes katsoo, että poikkeusoloissa voitaisiin joustaa kokoontumis- ja yhdistymisvapauden kohdalla. Reilu neljännes saattaisi poikkeusoloissa suostua liikkumisvapauden rajaamiseen. Viidennes taas saattaisi joustaa poikkeusoloissa kuolemanrangaistuksen kiellosta ja henkilökohtaisesta koskemattomuudesta.

Pyhimpiä perusoikeuksista ovat yhdenvertaisuus lain edessä ja yksityiselämän suoja. Merkillepantavaa tuloksissa on myös se, että oikeudesta sosiaali- ja terveyspalveluihin pidetään tiukasti kiinni. Ne eivät mene joustolistalle kovinkaan usein.

Lähteet: YLE Uutiset