Koe uusi yle.fi

Moni suomalainen hyväksyisi itäsaksalaisen yhteiskunnan

Suomen perusoikeudet on kirjattu modernisti ja kattavasti perustuslakiin, jonka viimeisin versio tuli voimaan vuonna 2000. Uudistus valmisteltiin 1990-luvun puolivälissä ja juuri väistyneen laman varjo näkyy vielä teksteissä.

Kotimaa

Esimerkiksi julkisen vallan on turvattava "riittävät" sosiaali- ja terveyspalvelut "sen mukaan kuin lailla säädetään", ts. mikäli rahat riittävät.

Monelle suomalaiselle kyseiset palvelut ovat nousseet hyvin tärkeiksi. Jos perustuslaki kirjoitettaisiin tänään, yltäkylläisyydessä kylpevällä - mutta myös köyhyys- ja kurjuusongelmansa visusti kätkevällä - Suomella olisi suuri houkutus tarkistaa lakitekstejä ehdottomammiksi.

Periaatteessa tähän tarjoutuu tilaisuus jo ensi vuonna, kun Seppo Kääriäisen (kesk.) johtama perustuslain tarkistuskomitea aloittaa työnsä. Komitealta ei silti pidä odottaa liikoja. Puolueiden intohimot liittyvät enemmän valtioelinten keskinäisiin valtasuhteisiin kuin perusoikeuksiin.

YLE Uutiset tilasi Gallup-tutkimuksen niin kutsutun Tehy-lain innoittamana. Potilasturvallisuuslaki pakotti eduskunnan ehkä ensi kerran pohtimaan eri perusoikeuksien tärkeysjärjestystä. Parlamentti on vanhastaan ollut haluton asettamaan perusoikeuksia vastakkain, mutta nyt se kuitenkin tehtiin.

Tehyn työtaistelussa oli vastakkain eri suuntaan vetäviä perusoikeuksia. Vaakakupin toisessa kupissa oli yhdistymisvapauteen kuuluva oikeus työtaisteluun ja toisessa kupissa oli oikeus elämään ja riittävään sairaanhoitoon.

Ristiriidan ratkaisi perustuslakivaliokunta, jonka lausunnon voi tulkita niin, että elämän ylläpitäminen on sittenkin tärkeämpää kuin työtaisteluoikeus. Tätä näkemystä vieroksui lähinnä Vasemmistoliitto, sekin luultavasti enemmän poliittistaktisista syistä.

Perusoikeudet ovat usein vastakkain paljon arkisemmissa yhteyksissä.

Julkinen sana on tavan takaa törmäyskurssilla muun muassa pääministeri Matti Vanhasen (kesk.) kanssa, joka on valmis viemään jopa lakitupaan tapaukset, joissa hän kokee yksityisyyttään loukatun. Jutut liittyvät usein juorumedian esiin nostamiin paljastuksiin. Muu valtamedia joutuu hampaat irvessä puolustamaan skandaalijournalismia, sillä pelissä on myös sananvapaus - perustuslain turvaama perusoikeus sekin.

Natura-kiistan aikana ristivetoa aiheuttivat luontoarvot ja omistusoikeus. Pappien viralta pidättämisissä usein on kyse siitä, kumpi perusoikeuksista painaa enemmän: syrjintäkielto vai uskonnon ja omantunnon vapaus.

YLE Uutisten Gallup perusoikeuksista yrittää nyt ensi kerran asettaa järjestykseen perustuslain turvaamia keskeisiä perusoikeuksia. Tuloksia voi kukin tulkita haluamallaan tavalla.

Kun itse katselen luetteloa niistä oikeuksista, joista suomalaiset herkimmin luopuisivat, vähintäänkin lievä ahdistus valtaa mielen.

Naapurimaassamme Venäjällä käytiin sunnuntaina vaalit, joissa hylättiin ronskilla tavalla kaikki poliittiset perusoikeudet. Mutta ei ajatus ole kaikille suomalaisillekaan täysin vieras.

Yllättävän moni suomalainen on pienen kovistelun jälkeen valmis hyväksymään yhteiskunnan, jossa rajoitetaan yhdistymis- ja kokoontumisvapautta, otetaan käyttöön kuolemanrangaistus ja kahlitaan uskonnon ja omantunnon vapautta - kunhan vain taataan sosiaalipalvelut ja yksityisyys.

Millainen yhteiskunta tästä tulee mieleen? Mikäpä muu kuin entinen DDR; vain Stasi puuttuu.

Olli Ainola, YLE Uutiset

Yle.fi-etusivulla juuri nyt:

PISA-tutkimus

Suomalaispojat pärjäävät hyvin, mutta jäävät silti pahasti tyttöjen varjoon

Johtajuus

Suomalainen johtaja kaihtaa riskejä ja välttelee riitoja – ulkomaiset pomot ovat sosiaalisempia

Presidentinvaalit

Valehtelua, sähköpostihäiriköintiä ja nettisivujen kaatamisia – myös näistä on Suomen presidentinvaalit tehty

Politiikka

Puolustusministeri Niinistölle moitteita eduskunnasta – Keskustan Vanhanen arvosteli myös presidenttiä USA:n Mattisin tapaamisen huonosta hoidosta