Linnan juhlilla pitkä historia

Tasvallan presidentin itsenäisyyspäivän juhlavastaanotolla on takanaan pitkä traditio. Juhlat pohjautuvat jo autonomian ajalla säätyvaltiopäivien yhteydessä presidentinlinnassa eli silloisessa Keisarillisessa palatsissa järjestettyihin valtiopäivätanssiaisiin.

Kotimaa

Ensimmäinen itsenäisyyspäivän vastaanotto järjestettiin presidentinlinnassa vuonna 1919. Ensimmäiset vuodet vastaanotto järjestettiin joko iltapäivällä tai illalla. Ensimmäiset vastaanotot Vuosina 1919 - 1921 iltapäivävastaanotoille kutsuttiin hallitus, diplomaatteja ja virkamieskuntaa, yhteensä noin 150 henkilöä. Vastaanotolla tarjoiltiin kahvia ja ohjelmassa oli musiikkia. Vastaanoton jälkeen Kansallisteatterissa pidettiin kansalaisjuhlat. Vuonna 1922 presidentti K.J. Ståhlberg ja rouva Ester Ståhlberg järjestivät ensimmäisen iltavastaanoton presidentinlinnassa. Tilaisuus alkoi iltayhdeksältä, vieraita oli toistatuhatta ja ohjelmassa oli mm. yksinlaulua, soittoa ja tanssia. Illanviettojen perinne alkaa Vuosina 1923 - 1924 palattiin takaisin iltapäivävastaanottoihin. Seuraavan itsenäisyyspäivän aattona, 5.12.1925 presidentti Lauri Relander ja rouva Signe Relander kutsuivat jälleen juhlavaan illanviettoon n. 1 600 vierasta. Kutsuttuina olivat hallitus, diplomaatit, kansanedustajat, ylempää upseeristoa, ylintä virkamieskuntaa, taiteen edustajia jne. Ilta sisälsi musiikkiohjelmaa ja tanssia aina aamuyöhön asti. Tässä muodossa juhlat ovat jatkuneet, tosin alkuun epäsäännöllisemmin. Linnan arkiston mukaan juhlia ei järjestetty vuosina 1926, 1931, 1932 eikä sotavuosina 1939 - 1945. Poikkeustapauksia Vuodesta 1946 alkaen itsenäisyyspäivän illanvietto on järjestetty vuosittain neljää poikkeustapausta lukuun ottamatta. Vuonna 1952 vastaanotto jäi väliin presidentti Paasikiven sairauden takia. Vuonna 1972 Linnassa ei korjaustöiden takia järjestetty vastaanottoa, vaan juhlavastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin yhteydessä. Vastaanoton isäntänä oli tuolloin pääministeri. Vuoden 1974 vastaanotto peruuntui rouva Sylvi Kekkosen kuoleman johdosta. Vuonna 1981 vastaanottoa ei järjestetty tasavallan presidentti Urho Kekkosen ollessa sairauden vuoksi estynyt hoitamasta tehtäviään. Sen sijaan itsenäisyyspäivän vastaanotto pidettiin Finlandia-talossa juhlakonsertin jälkeen ja isäntänä oli pääministerin sijainen Eino Uusitalo. Nykyiset juhlavastaanotot Vuoteen 1964 asti juhlaa kutsuttiin illanvietoksi. Tämän jälkeen Linnassa on järjestetty nykymuotoisia itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoja. Kutsuvieraiden lukumäärä on vaihdellut noin 1 600:sta 2 000:een. YLE Uutiset