Suomella puutteita ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa

Työministeriön asettama ihmiskaupan vastainen ohjausryhmä arvioi, että Suomella on puutteita ihmiskaupan uhrien tunnistamisessa. Ryhmä esittää kansallisen ihmiskaupparaportoijan nimeämistä.

Kotimaa

Suomi on arvioiden mukaan kauttakulkumaa vuosittain jopa sadoille ihmiskaupan uhreille, useille myös kohdemaa. Poliisi on tähän mennessä käynnistänyt tutkinnan vain muutamasta ihmiskauppaepäilystä. Vain yksi tutkinta on johtanut tuomioon.

Kesällä 2006 Helsingin käräjäoikeus tuomitsi seitsemän henkilöä törkeästä ihmiskaupasta ja törkeästä parituksesta. Ihmiskauppatuomio langetettiin henkilölle, joka oli pakottanut kehitysvammaisen naisen Virosta Suomeen prostituoiduksi. Tuomiosta on valitettu hovioikeuteen.

Työministeriön ohjausryhmän selvityksen mukaan ihmiskaupan uhreja pitäisi tunnistaa enemmän. Ohjausryhmä vaatii lisäämään ihmiskaupan vastaiseen toimintaan osallistuvien viranomaisten koulutusta.

Ryhmä ehdottaa myös riippumattoman ihmiskaupparaportoijan nimeämistä. Ryhmän mukaan tehtävä sopisi joko vähemmistövaltuutetulle tai oikeusasiamiehelle. Raportoijan tehtävä olisi analysoida ihmiskauppaan liittyviä tapauksia ja lisätä käsitystä siitä, millaisia muotoja ihmiskauppa ylipäätään saa.

Ohjausryhmä jätti ehdotuksensa hallituksen vuonna 2005 hyväksymän toimintasuunnitelman tarkentamiseksi maahanmuutto- ja Eurooppaministeri Astrid Thorsille päivällä Helsingissä. Valtioneuvoston on määrä myöhemmin hyväksyä tarkennettu ihmiskaupan vastainen toimintasuunnitelma.

Suomessa tunnistettu erityisesti miehiä Kansainvälisesti ihmiskauppa liittyy erityisesti seksuaaliseen hyväksikäyttöön. Uhrit ovat naisia. Suomessa vähistäkin uhriepäilyistä huomattava osa on ollut työssä hyväksikäytetyksi joutuneita miehiä.

- Suomen profiili on kansainvälisesti vertailtuna tavallaan väärä. Emme ole tunnistaneet seksuaalisen hyväksikäytön uhreja, ohjausryhmän puheenjohtaja Mervi Virtanen työministeriöstä sanoo.

Ohjausryhmän raportissa korostetaan muun muassa kansalaisjärjestöjen ja työmarkkinajärjestöjen toiminnan tärkeyttä uhrien etsinnässä.

- Uhrien on helpompi lähestyä kansalaisjärjestöjä kuin poliisia, Mervi Virtanen sanoo.

Raportin luovutustilaisuudessa oli läsnä myös Etyjin ihmiskaupan vastainen erityisedustaja Eva Biaudet. Biaudet varoittaa, että kansalaisjärjestöjen roolin kasvattaminen ei saa merkitä poliisille kuuluvien tehtävien sälyttämistä järjestöille.

- Uhrien etsinnän pitäisi olla ensisijaisesti poliisin työtä. Kansalaisjärjestöjen osaaminen ja läheisyys uhreihin ovat kuitenkin tärkeitä, Biaudet sanoo.

Biaudet pitää ihmiskaupparaportoijan nimeämistä hyvänä ehdotuksena. Myös Etyj on suositellut jäsenmailleen raportoijan viran perustamista.

Ihmiskaupalla tarkoitetaan toimintaa, jossa tekijä alistaa uhrin ja myy tätä esimerkiksi prostituutioon, seksuaaliseen hyväksikäyttöön tai pakkotyöhön. Suomen rikoslaissa ihmiskauppaa koskevat säännökset ovat olleet voimassa vuoden 2004 elokuun alusta lähtien.

Lähteet: YLE Uutiset