Kultainen kompassi vinksallaan

Fantasiaelokuvan onnistumisen määrittelee pitkälti sen maailman kiehtovuus. Kultainen kompassi olisi voinut onnistuakin, sillä Philip Pullmanin kirjat sisältävät paljon mielenkiintoisia aineksia - eikä vain yhtä maailmaa, vaan useita.

kulttuuri

Samaan menestyspulkkaan Sormusten herra -elokuvien, Narnian ja Pottereiden kanssa halajavan Kultaisen kompassin onnistumisesta riippuu, filmataanko myös kirjan jatko-osat. Näin toivoisi, sillä niin valjun kuvan ensimmäinen yritys kirjailija Philip Pullmanin innostavasta, joskin paikoin jo oudon tutulta vaikuttavasta tekstistä antaa. Kirjasarja kertoo kahdesta lapsesta, Lyra Belacquasta ja Will Parrysta, jotka asuvat rinnakkaisissa maailmoissa. Ensimmäisen osan maailmassa ihmisten sielu kulkee heidän rinnallaan, eläimen hahmossa. Tämä "daimon" vaihtaa lapsilla vielä muotoaan, mikä on paitsi näyttävää, myös innostanee lapsikatsojia. Teknisesti elokuva onkin onnistunut, mutta samalla erikoisefektien kanssa pelaaminen on arvatenkin vienyt ohjaaja Chris Weitzin aikaa muulta, kuten vaikkapa tarinaan keskittymiseltä ja tapahtumien selittämiseltä. Pullman on kirjoissaan suorasukaisen kirkonvastainen. Katoliseen kirkkoon viittaava Magisterium tekee lapsilla kokeita ja erottaa heitä daimonistaan. Elokuvassa Magisterium on pikemminkin poliittinen toimija ja samalla viesti katsojille yleisempi: tunnetun ja väitetyn kyseenalaistaminen. Pian Kultainen kompassi kuitenkin muuttuu toimintaelokuvaksi matkasta pohjoiseen. Ja kun Lyraa esittävä Dakota Blue Richards vielä aluksi tuntuu virkistävältä poikkeukselta nuorten näyttelijöiden joukossa, niin pian hän jo juoksee ystäväänsä pelastamaan kompassinsa kanssa kuin kokenutkin sankari, ikään kuin lapsi hänen sisällään unohtuisi. Filmatisoinneissa on varmasti suuri houkutus keskittyä toimintakohtauksiin, menoon ja meininkiin. Kultainen kompassi toimii muistutuksena siitä, että välillä on syytä hidastaa ja keskittyä sen miettimiseen, mikä kirjasta on tehnyt niin suositun. Nyt syyskauden paras fantasiaelokuva lienee Tähtisumua, nuorten tieteisjännäreistä puolestaan Oulun lastenelokuvafestivaaleilla yleisöpalkinnon saanut tanskalainen Sijainen.

Lähteet: Janne Kauppila, YLE Uutiset